Rasismin vastaisen viikon päätteeksi Vailla vakinaista asuntoa ry haluaa muistuttaa asumiseen liittyvästä syrjimättömyydestä.
”Olette muslimeja. Käyttääkö vaimosi huivia? En voi vuokrata asuntoa teille, koska se ei olisi hyväksi naapurustolle.” (Vva ry:llä asioinut asunnottoman lapsiperheen vanhempi, 2020)
Rasismi on osalle Suomeen muuttaneista ja etnisille vähemmistöille synkkää arkea. Rasismi ja syrjintä eivät kuitenkaan näyttäydy ihmisten elämässä vain asunnonsaannin vaikeutena ja muina yksittäisinä kokemuksina. On tärkeätä huomioida, että tiettyjen ryhmien yliedustus asunnottomien joukossa on osin rakenteellisen epätasa-arvon tuottamaa: syrjintä ja rasismi vaikuttavat vuokramarkkinoiden toimintaan pitkäkestoisesti muun muassa vuokranantajien asenteiden kautta. Käytännössä tämä ilmenee esimerkiksi jaettuna käsityksenä romaneista epätoivottuina vuokralaisina.
– Suomen romanit, maahanmuuttajataustaiset ihmiset ja jopa täällä syntyneet, joiden nimi ja ulkonäkö poikkeavat tyypillisestä kantasuomalaisesta, kohtaavat syrjintää asuntomarkkinoilla, sanoo Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola.
Tuleviin kunnallisvaaleihin liittyen hänellä onkin selkeä viesti.
– Vastakkainasettelun sijaan pitäisi keskittyä ratkaisuihin eli vastuulliseen asuntopolitiikkaan, painottaa Tiivola.
Suomessa oli vuoden 2020 lopussa 4 341 yksinelävää asunnotonta, joista maahanmuuttajia oli 963*. Luku lienee suurempi, koska niin kutsuttu piiloasunnottomuus eli ihminen yöpyy tilapäisesti tuttavien tai sukulaisten luona, on yleistä maahanmuuttajataustaisilla henkilöillä. Nämä asunnottomat eivät tilastoissa näy. Helsingissä maahanmuuttajia on asunnottomista kolmannes.
Riski jäädä asunnottomaksi on suurempi pienituloisilla, maahanmuuttajataustaisilla sekä päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivillä. Maahanmuuttajataustaisilla ihmisillä on korostuneemmin asuntomarkkina-asemaa heikentäviä tekijöitä muun muassa keskimääräistä alhaisempi tulotaso, koettu syrjintä sekä sosiaalisten verkostojen ja asunnon haussa tarvittavien tietojen ja taitojen puute.
Maahanmuuttajista suurin osa päätyy Suomen suurimpiin kasvukeskuksiin työllistymis- ja opiskelumahdollisuuksien ja monikulttuurisen kaupunkirakenteen vuoksi. Kaupunkialueilta löytyy myös yhteisöjä, jonne on helpompi kiinnittyä. Uudellamaalla asuu yli puolet maahanmuuttajataustaisista ihmisistä, ja noin neljäsosa Helsingissä. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen riittämättömyys kasvualueilla heijastuu tietysti myös maahanmuuttajataustaisten asunnottomuuteen.
Rasismia tutkittaessa on todettu, että kova kysyntä vapailla vuokra-asuntomarkkinoilla ylläpitää piilorasismia ja syrjintää, koska vuokranantajat saavat valita useiden hakijoiden joukosta mieleisensä vuokralaiset. Yhdenvertaisuuslain tarkoitus on estää syrjintää asumisessa ja asumiseen liittyvien yksityisten ja julkisten palvelujen tarjonnassa. Vaikka laki kattaa myös yksityisten vuokranantajien toiminnan, käytännössä on hyvin vaikea näyttää toteen, että asukasvalinnassa on tapahtunut syrjivin tai rasistisin perustein, ellei vuokranantaja tuo esille jo vuokrausilmoituksessa tai kerro syrjivistä valintaperusteistaan asunnonhakijalle suoraan. Ilmoituksessa on yhdenvertaisuuslain vastaista esimerkiksi vaatia vuokralaiselta Suomen kansalaisuutta. Asunnon vuokraaja ei myöskään voi ilmaista, että hän ei vuokraa asuntoa tietylle etniselle ryhmälle. Sujuvan suomen kielen vaatiminen saattaa myös muodostua syrjiväksi. Yhdenvertaisuusvaltuutettu puuttui vuonna 2020 Oikotie.fi-sivustolla julkaistuun syrjivään asunnonvuokrausilmoitukseen, mikä johti Oikotien ilmoituskäytäntöjen muutokseen.
Maahanmuuttajille suunnattu asumiseen ja palveluihin liittyvä neuvontatyö on todettu tulokselliseksi ja kustannustehokkaaksi ennen kaikkea asunnottomuutta ehkäisevästä näkökulmasta sekä tietysti myös akuuteissa asunnottomuustilanteissa. Vailla vakinaista asuntoa ry:llä työskentelee kaksi maahanmuuttoasioihin erikoistunutta asiantuntijaa: maanantaista torstaihin Heini Puurunen, työkielinään suomi, englanti ja bulgaria sekä perjantaisin Vlada Petrovskaja, työkielinään suomi ja venäjä. Asiantuntijat ovat sitoutuneita puuttumaan syrjintään ja muuhun epäasialliseen kohteluun aina sitä kohdatessaan:
– Asunnottomuustilanteessa ihmisen voimavarat eivät aina riitä omien oikeuksien puolustamiseen, minkä takia me olemme täällä heitä varten rohkaisemassa heitä raportoimaan syrjinnästä ja neuvomassa, miten se käytännössä tehdään, Puurunen ja Petrovskaja summaavat.
(*Lähteet: Asunnottomat 2020, ARAn selvitys 2/2021, Yhdenvertaisuusvaltuutettu)
Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella (6 §).
Lisätietoja:
Heini Puurunen
Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, Vva ry
Puh. 044 260 3818
heini.puurunen(at)vvary.fi
Erja Morottaja
Viestinnän asiantuntija, Vva ry
Puh. 044 773 4700
erja.morottaja(at)vvary.fi
Vailla vakinaista asuntoa ry (Vva ry) on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka toimii asunnottomien edunvalvojana ja edistää asunnottomuutta vähentävää politiikkaa.
