Neuroepätyypillisten asiakkaiden kohtaaminen asunnottomuus- ja asumispalveluissa on hyvin yleistä
Keväällä ja kesällä 2024 Vailla vakinaista asuntoa ry:n NOAT–hankkeessa toteutettiin selvitystyö, jonka tarkoituksena oli kartoittaa asunnottomuutta kokevien ja kokeneiden neurokirjon piirteiden vaikutuksia asumisen haasteisiin, asunnottomuuteen ja sen uusiutumiseen tai pitkittymiseen. Lisäksi selvitettiin asunnottomuuskentällä toimivien ammattilaisten edellytyksiä tunnistaa neurokirjon asiakkaita/asukkaita ja ohjata heidät tarvittaessa tuen ja palvelujen piiriin. Selvitystyö toteutettiin asunnottomuuskentällä toimiville ammattilaisille sekä asunnottomuutta kokeneille, kokeville ja asunnottomuusuhan alla oleville kohdennetuilla kyselyillä. Selvitystyöhön vastasi 58 asunnottomuutta kokevaa tai aiemmin kokenutta henkilöä sekä 58 asunnottomuuskentän ammattilaista eri puolilta Suomea.
Neuroepätyypilliset ihmiset kohtaavat ennakkoasenteita
Selvityksestä käy ilmi, että syinä neuroepätyypillisten ihmisten asunnottomuuden pitkittymiseen ja uusiutumiseen ovat asunnottomuuden kokemukseen kuuluvat haasteet ja lieveilmiöt, intensiivisen ja pitkäjänteisen tuen tarpeessa oleville suunnattujen asumisratkaisujen ja palvelupolkujen puute sekä risteävä stigma.
Asunnottomuuskentällä ei ole riittävästi tietoa neurokirjosta, resursseja sen tunnistamiseen, eikä työkaluja neuroepätyypillisten ihmisten kohtaamiseen ja ohjaamiseen. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että heikko neuroepätyypillisyyden tunnistaminen pohjautuu niin asunnottomuuteen kuin neuroepätyypillisyyteen liittyviin stigmoihin. Peräti 57 % asunnottomuutta kokevista ja kokeneista vastaajista kertoi kokeneensa väärinymmärrystä tai huonoa kohtelua ammattihenkilöstön taholta neurokirjon piirteidensä vuoksi. Selvitystyöhön osallistuneista ammattilaisista 51 % oli täysin tai osittain samaa mieltä siitä, että asunnottomuus- ja asumispalveluissa on ennakkoluuloja ja -asenteita neuroepätyypillisiä ihmisiä kohtaan.
ADHD on asunnottomuuskentällä tunnistetuin neuroepätyypillisyyden muoto
Selvitystyön perusteella voidaan päätellä, että ADHD on ylivoimaisesti tunnistetuin ja yleisin neuroepätyypillisyyden muoto asunnottomuuskentällä. Lähes 40 % haastatelluista asunnottomuutta kokevista olivat saaneet jonkin tai useampia neurokirjon diagnooseja. Diagnoosin saaneista asunnottomuutta kokevista vastaajista 73 % kertoi diagnoosikseen ADHD. Myös ammattilaisista vastaajista yli 80 % kertoi, että heidän asiakkaillaan on tai epäillään olevan ADHD.
NOAT-hankkeen selvitystyön perusteella voidaan päätellä, että neuroepätyypillisyyteen yhdistettävät toiminnanohjauksen haasteet ovat usean asunnottomuutta kokevan ihmisen asunnottomuuden taustalla. Niin selvitystyöhön osallistuneet ammattilaiset kuin asunnottomuutta tällä hetkellä kokevat ja aiemmin kokeneet jakoivat näkökulman siitä, että neuroepätyypillisten ihmisten oireet ja haasteet altistavat asunnottomuudelle ja/tai sen uusiutumiselle ja pitkittymiselle. Sekä asunnottomuutta kokeneet että ammattilaiset toivat esiin samoja neurokirjon ydinpiirteitä, jotka vaikuttavat asumisen onnistumiseen. Näitä olivat muun muassa. toiminnanohjauksen ja arjenhallinnan haasteet, unohtelu, raha-asioiden hoitamisen vaikeus, tunteidensäätelyn haasteet, kuten impulsiivisuus tai yliempaattisuus, hahmottamisen vaikeudet sekä aistiherkkyydet.
NOAT-hankkeessa pohditaan, voiko asunnottomuus olla osalle sitä kokevista ihmisistä seurausta siitä, ettei heidän neuroepätyypillisyyttä ole tunnistettu riittävän varhaisessa vaiheessa.
”Erityisesti asunnottomuuden uusiutumisen ja pitkittymisen ennaltaehkäisyssä olisi olennaista tarkastella, tukevatko sosiaali- ja terveyspalvelut sekä olemassa olevat asunnottomuus- ja asumispalvelut neuroepätyypillisten ihmisten mahdollisimman itsenäistä asumista ja hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Selvitystyön tulokset viittaavat siihen, että neuroepätyypillisyydellä on vaikutusta asumiseen ja asunnottomuuteen, mutta suoran syy-seuraussuhteen osoittamiseen tarvitaan tutkimusnäyttöä”, hankepäällikkö Vlada Petrovskaja painottaa.
Tutustu selvitystyön tuloksiin: Neuromoninaisuus asunnottomuustyössä: Selvitys neuromoninaisuuden esiintyvyydestä ja tunnistamisesta asunnottomuustyössä 2024 (linkki avautuu PDF-tiedostona)
