HÄÄDÖT LISÄÄNTYNEET JO KOLMATTA VUOTTA

Havaintoja häätötilastoista 2023–2024 

Vuonna 2023 Suomessa toimeenpantiin 4 900 häätöä. Tänä vuonna häätöjä on marraskuuhun mennessä ollut 10 % enemmän edellisvuoteen verrattuna. Eniten häädöt ovat lisääntyneet Helsingissä, Espoossa ja Turussa. (Ulosottolaitos 2024.) Kasvava häätöjen määrä on pitkin vuotta noussut puheenaiheeksi myös mediassa: kesällä Tampereen lukemat huitelivat 40 prosenttia edellisvuotta korkeammalla (HS 21.8. 2024), ja lokakuussa puolestaan Suomen suurin vuokranantaja Heka arvioi tämän vuoden häätöjen määrän tuplaantuvan viime vuodesta (Yle 9.10.2024).  

Riski tulla häädetyksi koskettaa erityisesti pääkaupunkiseudulla tai suurimmissa kaupungeissa asuvia, koska niissä kilpailu kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista on kovempaa. Vuokralla asuvien osuus on myös lisääntynyt voimakkaasti viimeisen vuosikymmenen aikana muun muassa kaupungistumisen takia: Helsingissä, Turussa ja Tampereella yli puolet asuntokunnista asuu vuokralla. Yleisintä vuokralla asuminen on yksin asuvilla ja yhden vanhemman lapsiperheillä, ja Helsingissä jopa yli puolet asuntokunnista on yhden hengen asuntokuntia. 

Kymmenestä suurimmasta kaupungista vain Oulussa on saatu häätöjen määrä laskuun – jo toista vuotta peräkkäin. Lahdessa määrä oli laskussa ensimmäisen puoli vuotta, jonka jälkeen häätöjen määrä on kääntynyt kasvuun, mutta kasvu on ollut maltillisempaa kuin muissa suurimmissa kaupungeissa. Erityisesti Oulun ympärillä on käynyt kova kuhina, kun asunnottomuustoimijat sekä hyvinvointialueet ympäri Suomen haluavat kuulla, miksi ja millä keinoilla siellä on onnistuttu. Ensin tulisi kuitenkin hahmottaa, mitkä tekijät vaikuttavat häätöjen lisääntymiseen. 

Miksi häädöt ovat lisääntyneet? 

Tiedämme, että valtaosa häädöistä perustuu vuokravelkaan ja maksukyvyn ongelmiin. Tiedämme myös, että erityisesti suurimmissa kaupungeissa vuokrataso on jo valmiiksi ollut korkea, eikä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja yksinkertaisesti ole riittävästi tarpeeseen nähden. Moni joutuu asumaan tulotasoonsa nähden liian kalliissa asunnossa, mikä luo asetelman asukkaan taloudellisen tilanteen syöksykierteen käynnistymiselle. Kun yhtälöön lisätään yleinen elinkustannusten nousu ja leikkaukset jo valmiiksi liian matalalla tasolla oleviin sosiaalietuuksiin, on seurauksena yhä useamman kohdalla vakavia toimeentulovaikeuksia. 

Taloudellisen liikkumavaran ollessa olematon, eivät valinnat ja päätöksetkään voi olla kestäviä. Jos käytettävissä olevat varat ovat riittämättömät, on ihmisen tingittävä jostakin: ruuasta, lääkkeistä, laskujen maksamisesta tai vuokranmaksusta. Pelastakaa Lapset ry:n Lapsen ääni 2024 -kyselyssä paljastuu pienituloisten perheiden kasvava avuntarve, kun jopa 19 prosenttia kyselyyn vastanneista lapsista ja nuorista kertoi perheellä olevan pulaa monipuolisesta ja riittävästä ruoasta. Vuonna 2023 vastaavia kokemuksia kuvasi 14 prosenttia pienituloisten perheiden lapsista ja vuonna 2022 vain 7.5 prosenttia, eli lasten kokemus säännöllisestä ja riittävästä ruoasta kotona on systemaattisesti heikentynyt viimeisen kolmen vuoden aikana. (Pelastakaa lapset –raportti 2024.) Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan velallisten määrä ja velan suuruus ovatkin kasvaneet viime vuosina, ja suurin osa ottaa pikavippejä aiempien velkojen maksuun ja arjen kuluihin. Erityisesti naiset ottavat pikavippejä ruokakulujen ja asumiskustannusten kattamiseen. (HS 28.11. 2024.)  

Sosiaaliturvaan kohdistuvien leikkausten lisäksi tällä hallituskaudella on päätetty myös ARA-asuntotuotannon vähentämisestä sekä puolitettu asumisneuvonnan rahoitus, jotka ovat keskeisiä asumista turvaavia tekijöitä erityisesti pienituloisten kohdalla. Samaan aikaan useat hyvinvointialueet painivat säästötavoitteiden kanssa, ja ovat ilmoittaneet kasvavasta alijäämästä. Työvoimasta on pulaa, ja jonot palveluihin kasvavat, mutta samalla joudutaan säästötavoitteiden saavuttamiseksi irtisanomaan henkilöstöä. (HS 9.10.2024 ja 28.11.2024, Kaleva 21.8.2024, Lääkärilehti 3.6.2024). 

Stop häädöille -hankkeessa yksi keskeisimmistä tavoitteistamme on kouluttaa isännöitsijöitä ja vuokranantajia siitä, kuinka häätöjä voitaisiin ennalta ehkäistä. Koulutuksessa painotamme haasteita kokevan asukkaan kohtaamista kunnioittavalla ja empaattisella tavalla sekä ennen kaikkea ohjeistamme, minkälaisia palveluita on olemassa, ja miten asukkaita näihin palveluihin ohjataan. On melko musertavaa, kun koulutettavat pohtivat, onko meillä kohta enää palveluita, joihin ohjata, kun niihin pääseminen ei aiemminkaan ole ollut taattua. 

Miten käy asunnottomuuden vähenemiselle?  

Häädöt ovat yksi asunnottomuutta tuottava mekanismi, joten niiden lisääntyessä myös asunnottomuutta kokevien määrä saattaa kasvaa. Häätöjen määrän pelätään lisääntyvän voimakkaammin sosiaaliturvan heikennysten myötä. Asunnottomaksi joutumisen riskiä puolestaan nostaa maksuhäiriömerkintä vuokravelasta, sillä se vaikeuttaa uuden asunnon saamista merkittävästi.  

Vuodesta 2022 vuoteen 2023 asunnottomuutta kokevien lukema putosi 257 henkilöllä, mutta aiempina vuosina nämä luvut ovat olleet noin 300 henkilön luokkaa. Tämä enteilee, että asunnottomuuslukujen väheneminen uhkaa hidastua tai jopa pysähtyä kokonaan asunnottomuuden vähenemisen mallimaassa. Tällä hetkellä hallituksen tavoitteena onkin ainoastaan pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen vuoteen 2027 mennessä, aiemman hallituksen linjattua tavoitteekseen asunnottomuuden poistamisen kokonaan vuoteen 2027 mennessä. 

Mikä neuvoksi? 

Asunto- ja sosiaalipoliittiset päätökset ovat ratkaisevassa roolissa niin asunnottomuuden kuin häätöjenkin ennaltaehkäisemisessä.  Toisaalta palveluita on pyrittävä pyörittämään niillä resursseilla, mitä kulloinkin on, ja toivottava – ei, vaadittava – tulevaisuudessa tehtäviltä päätöksiltä pitkänäköisyyttä ja inhimillisyyttä. Toivoa toivottomalta tuntuvaan tilanteeseen kuitenkin luovat yksittäisten toimijoiden luomat hyvät toimintamallit.  

Oulussa häädöt ovat jo toista vuotta peräkkäin laskussa, mutta mitään taikakeinoja sielläkään ei ole käytössä, sillä asiaan vaikuttaa esimerkiksi asuntojen saatavuus ylipäänsä. Koska moni kuitenkin odottaa vastausta häätötilanteen muista suurimmista kaupungeista poikkeavaan positiiviseen kehitykseen, on meillä tarjota valistuneita arvauksia; osaavien ja asiantuntevien asumisneuvojien lisäksi isossa roolissa on välivuokrauksen hyödyntäminen, jossa Oulun kaupunki vuokraa asunnon esimerkiksi yksityiseltä vuokranantajalta, asuttaa siihen ihmisen, joka maksaa vuokransa Oulun kaupungille, sekä sitoutuu osana vuokrasopimusta henkilökohtaisesti suunniteltuun ja sovittuun tukeen ja ohjaukseen. Lisäksi kortensa kantaa kekoon Oulun kaupungin omistama vuokrataloyhtiö Sivakka, joka painottaa sitä, että asukkaasta huolehtiminen on kaikkien asia toimenkuvasta riippumatta. Tästä syystä kaikilla asiakastyötä tekevillä onkin asumisneuvojan koulutus. Tärkeänä keinona voidaan pitää myös sitä, että vuokravalvontaa ei ole ulkoistettu esimerkiksi voittoa tavoittelevalle perintäyritykselle, jolloin tieto syntyvistä vuokraveloista on saatavilla välittömästi, ja asukasta voidaan ryhtyä tavoittelemaan varhaisessa vaiheessa. Sivakka kertoi myös vuoden 2024 Vuokravelkapäivillä tekevänsä matalalla kynnyksellä kotikäyntejä, ja ne voidaan kirjata myös valmiiksi vuokrasopimukseen kuin myös asumisneuvojan tapaamisetkin, jos tiedetään että asukkaalla on aiemmin ollut asumisen haasteita.  

Melko yksinkertaista, eikö vain? Meillä on jo olemassa häätöjen ennaltaehkäisyyn liittyvää asiantuntijuutta, osaamista ja toimiviksi todettuja ratkaisuja – muissakin kunnissa! Niidenkin keinojen käyttöön ottaminen laajemmin vaatii kuitenkin säästöjen sijaan rakenteita ja resursseja, sekä uskallusta kokeilla ja muuttaa toimintatapoja. Kohtaaminen tai sektorit ylittävä moniammatillinen yhteistyö eivät synny itsestään.  

Teksti:
Katri Paakkanen & Elina Pohjosaho, Stop häädöille -hankkeen koordinaattorit 

LÄHTEET: 

Helsingin Sanomat 21.8.2024. Veteläsuo, Maija. Työssäkäyviä päätyy nyt asunnottomiksi – Tampereella tehdään nyt häätöjä kiivaaseen tahtiin.  

Helsingin Sanomat 9.10.2024. Sutinen, Teija. Hyvinvointialue teetti laskelmat: ilman säästöjen lisäaikaa edessä rajut irtisanomiset ja palveluiden romahdus. 

Helsingin Sanomat 28.11.2024. Kantola, Anna. Kyselytutkimus: Vuokranmaksu ja ruokamenot ajavat suomalaisia ylivelkaantumiseen. 

Helsingin Sanomat 28.11.2024. Vahtera, Jasmin & Salomaa, Maija. Hus irtisanoo 280, kolmannes hoitajia.  

Kaleva 21.8.2024. Hyvinvointialueet imevät rahaa kuin mustat aukot, siksi nykyinen aluemalli ei saa olla kiveen hakattu. Pääkirjoitus. 

Lapsen ääni 2024 – Lasten kokemuksia hyvinvoinnista, arjesta ja pienituloisuudesta. Pelastakaa lapset ry.   

Lääkärilehti 3.6.2024. Kosonen, Sari. ”Säästöjä vaaditaan liian nopeasti.” 

Ulosottolaitos 2024. Yksityinen tilastopyyntö 11/2024.   

Yle 9.10.2024. Horppu, Anna & Karhu, Otso. Suomen suurin vuokranantaja korottaa taas vuokriaan, vaikka häädöt ovat tuplaantumassa jo nyt: ”Ei ollut vaihtoehtoja”.