Maksuongelmat tulevat lisääntymään ja asunnottomuusriski kasvaa – ”Uudessa hallitusohjelmassa olevat toimenpiteet on tehty vastoin kaikkia asiantuntijanäkemyksiä”

Petteri Orpon hallitusohjelman linjaukset herättävät huolta Vailla vakinaista asuntoa ry:ssä.  On hienoa, että pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen on kirjattu hallitusohjelmaan, mutta moni muu toimenpide ei tue kestävää asunnottomuuspolitiikkaa. Asumistukiin, sosiaaliturvaan sekä työttömyystukiin kohdistuvat leikkaukset tulevat lisäämään pienituloisten riskiä jäädä asunnottomaksi, eivätkä työllistämis- ja koulutustoimenpiteetkään lupaa hyvää ihmisten työmarkkinoille pääsyä ajatellen. Myös valtion tukemien kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotantoa ollaan ajamassa alas.  

Yli eri hallituskausien kestäneiden pitkäjänteisesti toteutettujen asunnottomuusohjelmien seurauksena Suomessa on muodostunut tavoite poistaa asunnottomuus vuoteen 2027 mennessä. Vaikka tavoite pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisesta sisältyy perjantaina julkistettuun Petteri Orpon hallitusohjelmaan, sen peruspilarina olevat säästöt ja leikkaukset, jotka tulevat koskemaan erityisesti pienituloisia, matalapalkka-aloilla työskenteleviä, yksinhuoltajavanhempia ja osatyökykyisiä, ei tue kestävää asunnottomuuspolitiikkaa vaan uhkana on maksuongelmien ja häätöjen lisääntyminen ja asunnottomuusriskin kasvaminen.

Asumistukijärjestelmä on suuntautunut läpinäkyvästi ja kustannusvaikutteisesti juuri vähävaraisimmalle väestölle. Nyt hyväksytyt asumismenot tullaan pudottamaan kahdeksastakymmenestä seitsemäänkymmeneen prosenttiin, asumisten 300 euron ansiotulovähennys poistetaan, perusomavastuuta korotetaan ja kuntaluokitus poistetaan. Tällä on kauaskantoiset vaikutukset paitsi yksilön haasteisiin selviytyä jo muutenkin korkeista elinkustannuksista myös pääkaupunkiseudun kehitykseen. Pääkaupunkiseudulla tarvitaan työvoimaa erityisesti palvelualoille, ja vuokra-asuntotarve tulee kasvamaan entisestään. Matalapalkka-aloilla työvoiman saanti vaikeutuu, jos ihmisten tulotaso ei riitä edes asumiskustannusten kattamiseen.

–          Toimeentulotukiin, asumistukiin ja sosiaaliturvaan kohdistuvat leikkaukset osuvat puhtaasti pienituloisimpien ihmisten mahdollisuuksiin pärjätä. Kun asumiskustannukset eivät laske eikä tulotaso nouse, vuokrarästit, häädöt ja asunnottomuuden riski tulevat lisääntymään, sanoo Vailla vakinaista asuntoa ry:n palvelupäällikkö Jussi Lehtonen.

Toimeentulotukeen kohdistuvista toimenpiteistä puhuttaessa nostetaan esiin niin sanottu Tanskan malli. Unohdetaan kuitenkin kertoa, että Tanskassa malli pitää sisällään runsaasti erilaisia koulutus- ja muita tukitoimia, jotta ihmiset pääsisivät työmarkkinoille.
Unohdetaan myös, että hyvin monelle tukien varassa olevalle ihmiselle ei ole työmarkkinoilla kovaa kysyntää terveysongelmien, mielenterveyssongelmien, tai osaamisen vuoksi.

–          Hallitusohjelmassa luvataan panostuksia asunnottomuutta kokeneiden työllistymiseen, mutta toimenpiteiksi ehdotetuissa järjestelmämuutoksissa poistetaan jo olemassa olevat tukitoimet, esimerkiksi palkkatuki ja palvelusuunnitelman käyttäminen sosiaalityön keinona. Ei ihmisten pääsyä takaisin työmarkkinoille ainakaan niin edistetä. Hallitusohjelmassa esitettyjä toimenpiteitä on tehty vastoin kaikkia asiantuntijanäkemyksiä, Lehtonen toteaa.

Asunnottomuusohjelmassa aiotaan panostaa valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien väliseen yhteistyön vahvistamiseen asunnottomuuden ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Takausmaksun vuoksi erityisryhmille suunnattujen asuntokohteiden rakentamisesta tulee kuitenkin kalliimpaa, eikä kaupunkien kasvua ohjaaviin MAL-sopimuksiin kirjata ARA-rahoitteisten vuokra-asuntojen rakentamista. Nämä linjaukset tulevat vaikuttamaan vuokratason nousemiseen. Valtion tukemien vuokra-asuntojen tulorajojen palauttaminen ja vuokrasopimusten määräaikaistaminen romuttavat myös asumisen pysyvyyden periaatetta.

Erityishuomiona hallitusohjelmassa nostetaan nuorten asunnottomien tilanteen parantaminen muun muassa edistämällä tuettujen asumisyksiköiden perustamista. Sosiaaliturvan lapsikorotukset kuitenkin poistetaan, vaikka Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea on todennut toistuvasti, että Suomessa sosiaaliturvan taso on liian alhainen. Joka kymmenes lapsiperhe Suomessa tarvitsee toimeentulotukea, ja 12 prosenttia lapsista asuu köyhissä perheissä. Yhteiskunnasta syrjäyttäminen lisää asunnottomuuden riskiä.

–          Asunnottomuus on kasvanut alle kolmekymppisten joukossa, ja monilla heillä on asunnottomuuden taustalla jo lapsuudenkodista alkaneita vakavia ongelmia kuten vanhempien päihteidenkäyttöä, väkivaltaa ja huostaanottoja. Niin nämä nuoret kuin heidän perheensä tarvitsisivat kepityksen sijaan joustavampia ja yksilöllisempiä palvelumuotoja, jotta saisivat juuri heidän tarpeitaan vastaavaa tukea oli kyse sitten rahasta tai elämänhallintaan liittyvistä haasteista, Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola sanoo.

Maahan muuttaneiden osalta on todettava, että hallitusohjelman maahanmuuttoon kohdistuvat toimenpiteet tulevat lisäämään paperittomuutta, mikä taas altistaa ihmisiä hakeutumaan pimeästi vuokralle ja lisää hyväksikäytön riskiä sekä työ- että asuntomarkkinoilla. Muun muassa työlaisäädännön ja oleskelulupien ehtojen tiukennusten myötä esimerkiksi turvapaikan hakijoina tulleita halutaan estää hakemasta työperusteisia lupia. Kohtuuhintaisen asumisen turvaaminen ei ole myöskään vain maahan muuttaneiden etu, kuten nyt halutaan esittää, vaan se hyödyttää kaikkia pieni- ja keskituloisia.

Tulevalla hallituksella tuntuu olevan aika vähän ymmärrystä ja tietoa siitä, millaisia syitä asunnottomuuden ja eriarvoistumisen taustalla on.