Vastavalitut kuntapoliitikot ovat merkittävässä roolissa asunnottomuuden poistamiseen tähtäävässä päätöksenteossa. Nykyisessä hallitusohjelmassa on määritelty asunnottomuuden puolittaminen tällä kaudella ja asunnottomuuden poistaminen vuoteen 2027 mennessä.
Hallitus siirtää vastuuta asunnottomista valtiolta kunnille. Asuntojen järjestäminen asunnottomille ei kuitenkaan ole kunnille lakisääteistä vaan laki velvoittaa vain tilapäisen hätämajoituksen tarjoamisen omille kuntalaisille. Hätämajoitus vastaa yksilön akuuttiin tarpeeseen päästä suojaan. Hätämajoitus ei ole ratkaisu asunnottomuuden poistamiseksi.
Vva ry vetoaakin uusin kuntapäättäjiin, ettei asunnottomuuden poistamiseen liittyviä toimenpiteitä unohdettaisi eikä tavoitteista tingittäisi. Kokonaiskuva asunnottomuuskentästä ei saa jäädä huomioimatta eikä asunnottomuutta kokevia ihmisiä saa unohtaa toimintojen keskiöstä.
Suomessa on toteutettu menestyksekkäästi asunto ensin -periaatetta, jossa asunnottomuutta kokevalle mahdollistetaan tarpeiden mukaan erilaisin tukitoimin asuminen omassa asunnossa. Kun katto on pään päällä, aletaan ratkaista ihmisen sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia jokaisen henkilökohtaiset tarpeet huomioonottaen.
Pitkäaikaisasunnottomuus väheni Suomessa yli 40 prosenttia vuosina 2008-2019. Viime vuonna hyvä kehitys pysähtyi ja pitkäaikaisasunnottomien määrä nousi kymmenen vuoden jälkeen kasvuun. Vuoden 2020 lopulla heitä oli 1 054 henkilöä, 93 enemmän kuin aiempana vuonna.
Asunto ensin -mallin hyviä saavutuksia ei saa käyttää vain korulauseina, kun kunnilta ja kaupungeilta kysytään asunnottomuuteen liittyviä kysymyksiä. Asunto ensin -mallin konkreettista toteuttamista pitää vaatia myös jatkossa.
Kaupunkien ja kuntien on pystyttävä tarjoamaan asumispalveluyksiköille sopivia tiloja. Ei ole ihmisten hyvinvoinnin kannalta tarkoituksenmukaista eikä tasa-arvoista, että palveluntarjoajiksi valikoituisi vain toimijoita, joilla itsellä on osoittaa kiinteistöjä toimintaa varten. Asukkaille osoitetun tuen tulee olla riittävää ja tukitoiminnan perustua pitkään ja oikeanlaiseen asunnottomuuden asiantuntemukseen eikä liiketoimintaan. Väärillä toimilla ihmisten tilanne pääse pahenemaan ja he päätyvät nopeasti taas kaduille. Esimerkiksi Helsingissä asumisyksiköiden paikkamäärä on laskenut vuodesta 2013. Samanaikaisesti kaupunki on kasvanut ja tuen tarpeessa olevien määrä noussut
Toimiin on ryhdyttävä nopeasti, jotta hallituksen tavoite asunnottomuuden puolittumisesta onnistuisi tämän kauden aikana.
Kaikkien väestöryhmien hyvinvointi ja osallisuus ovat yhteiskunnan sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden näkökulmasta ratkaisevia asioita. Eriarvoisuus on yksi asunnottomuuden merkittävimmistä syistä. Uskottavan asunnottomuuspolitiikan ehtona on eriarvoisuuden vähentäminen.
Tuoreilla kuntapoliitikoilla on todellakin mahdollisuus vaikuttaa ihmisten perusoikeuden toteutumiseen eli siihen, että jokaisella meistä on koti.
Erja Morottaja
Kirjoittaja on Vailla vakinaista asuntoa ry:n viestinnän asiantuntija. Teksti on julkaistu Vailla vakinaista asuntoa ry:n Asukki-lehdessä 1/2021.
Vailla vakinaista asuntoa ry (Vva ry) on asunnottomien itsensä vuonna 1986 perustama poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka toimii asunnottomien edunvalvojana ja edistää asunnottomuutta vähentävää politiikkaa.
