Loading...

Sadat asunnottomat jonottavat Helsingissä tuettua asumista – kaupungin toimittava heti

Yli 400 asunnotonta jonottaa tuettuun asumiseen Helsingissä – jopa yli vuoden. Kaupungin on ryhdyttävä purkamaan jonoja välittömästi.

Suomi on kunnostautunut Euroopan ainoana maana, jossa asunnottomuus vähenee. Erityisesti pitkäaikaisasunnottomuutta on onnistuttu vähentämään ohjelmallisella työllä: vuosina 2008–2015 pitkäaikaisasunnottomuus väheni 35 prosentilla ja tämänkin jälkeen asunnottomuus on vähentynyt vuosi vuodelta. Nyt pitkät jonot uhkaavat vesittää aikaisemmat saavutukset.

Helsingissä, jossa yli puolet Suomen asunnottomista oleskelee, noin 400 ihmistä jonottaa asunnottomien tuettuun asumiseen. Tyypillisesti jonotusaika on vuoden tai jopa yli. Jonot ja jonotusajat ovat pysyneet samankaltaisina jo pidemmän aikaa.*

– Tuettuun asumiseen jonottavat ne asunnottomat, jotka eivät pitkän asunnottomuuden tai muiden elämän haasteiden vuoksi kykene sen hetkisessä tilanteessaan asumaan ilman tukea. Olisi ensiarvoisen tärkeää, että heille järjestyisi asunto nopeasti sen jälkeen, kun tuetun asumisen tarve on todettu. Tässä vaiheessa asunnottomuus on usein kestänyt jo kuukausia tai vuosia. Tässä tilanteessa asunnottomuuden pitkittyminen vuodella lisää vaikuttaa vakavasti ihmisen toimintakykyyn ja terveyteen, kommentoi Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola.

Asunnon puute heikentää ihmisen toimintakykyä sekä psyykkistä ja fyysistä terveyttä. Elämän hallitseminen ja suunnitteleminen on vaikeaa ilman vakituista asuinpaikkaa. Tarkkaa tietoa siitä, missä tuetun asunnon jonottajat yöpyvät, ei ole. Suurin osa kiertää tuttavien sohvia, osa on hätä-, kriisi- tai tilapäismajoituksessa, jotkut jopa ulkona.

– Helsingin kaupungin on otettava ongelma vakavasti ja ryhdyttävä välittömästi purkamaan jonoja. Ensikädessä on otettava käyttöön lisää tiloja nykyisistä asunto ensin -yksiköistä tai avattava uusia pieniä yksiköitä. Lisäksi on alettava kehittää mallia, jossa tuettua asumista rakennetaan jatkossa hajasijoitetusti tavallisiin naapurustoihin ja tuki räätälöidään asukkaan tarpeen mukaan, jatkaa Tiivola.

Lisäksi huolestuttavaa on, miten toimeentulotuen siirto Kelaan vaikuttaa asunnottomien tilanteeseen. Vuonna 2017 asiakasohjaukset alueellisesta sosiaalityöstä asunnottomien asioita hoitavaan asumisen tukeen vähenivät sadalla henkilöllä.*

– Asunnottomat saattavat nykyisin asioida vain Kelan kanssa eikä Kelassa ole välttämättä osaamista tunnistaa tuen tarvetta. On ilmeistä, että monet tukea tarvitsevat asunnottomat eivät ohjaudu asumisen tukeen, jonka kautta tuetun asumisen paikat jaetaan, toteaa Tiivola.

Pitkittynyt asunnottomuus on ennen kaikkea inhimillinen kysymys, mutta sillä on myös merkittäviä taloudellisia vaikutuksia: yhden pitkäaikaisasunnottoman asuttaminen säästää yhteiskunnan varoja noin 15 000 euroa vuodessa.

Suomessa on viimeisimpien tilastojen mukaan 7112 asunnotonta, joista Helsingissä oleilee 3760 (Asunnottomat 2017, ARA 2018).

*Helsingin kaupungin asumisen tuen johtava sosiaalityöntekijä Maria Dahlström puhelimitse 21.8. Luvussa ovat mukana kaupungin tuetun asumisen jonottajat. Kevyemmän tuen asumiseen jonot ovat selvästi lyhyempiä.

—–

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja
Sanna Tiivola
Puh. 050 407 9702
sanna.tiivola(at)vvary.fi

Viestinnän asiantuntija
Katri Immonen
Puh. 044 773 4700
katri.immonen(at)vvary.fi

2018-08-22T05:49:38+03:0022.08.2018|