Osallistuin marraskuun 8. ja 9. päivä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n Asumisneuvojien valtakunnallisille verkostoitumispäiville Vaasassa.
Verkoston tavoitteena on tarjota asumisneuvojille vertaistukea, jakaa kokemuksia ja uusia työkaluja työhön liittyen sekä saada ajankohtaista tietoa asumisneuvonnan kentältä.
Ensimmäisenä seminaaripäivänä kuultiin muun muassa Vaasaan perustettavista asunnottomuutta kokeville ihmisille suunnatuista palveluista. Pohjanmaan hyvinvointialueen johtavat sosiaalityöntekijät Johanna Koivusaari ja Jouni Nummi kertoivat, kuinka Vaasan asumisneuvonnasta on tullut aikuissosiaalityön uusi ja merkittävä yhteistyökumppani. Kun vuoden 2017 alussa monessa kunnassa perustoimeentulotuki siirrettiin Kelan hoidettavaksi, Vaasan aikuissosiaalityö vastasi tilanteeseen jättämällä aikuissosiaalityöntekijöiden tiimin vastuulle entiseen tapaan toimeentulotukiasiakkaiden neuvonnan ja opastuksen.
Perustoimeentulotukiuudistuksen tavoitteena oli yksinkertaistaa järjestelmää. Muutos ei kuitenkaan ole tuottanut toivottuja tuloksia asiakkaille. Kelallekin muutoksesta aiheutui huomattavasti enemmän kustannuksia. Myös Vva ry:n asumisneuvonnassa pian huomattiin, että Kelan linjaukset itseasiassa ajoivat ihmisiä asunnottomuusriskin alle ja jopa lisäsivät asunnottomuutta.
Välitin kiitokset Vaasan kaupungin aikuissosiaalityölle, että he reagoivat tähän perustoimeentulotukiuudistukseen rohkeasti ja fiksulla tavalla unohtamatta haavoittuvassa asemassa olevia asiakkaitaan. Kelan järjestelmässä ongelmana on jatkuvuuden puute ja se, että asiakkaan tilanteita ei tunneta samalla tavalla kuin oma sosiaalityöntekijän ne tuntee.
Suomessa asuntojen järjestäminen asunnottomille ei ole kunnille lakisääteistä, mutta laki velvoittaa kuntalaisille tilapäisen hätämajoituksen tarjoamisen. Tämä ei kuitenkaan toteudu kaikissa kunnissa, eikä asiaan olla perehdytty riittävästi.
Esimerkiksi Vaasan kaupungin johtava sosiaalityöntekijä kertoi, ettei Vaasassa ole asunnottomille vielä paikkaa, johon voisi päästä nopeasti suojaan.
”Voitaisiin perustaa esimerkiksi järjestön toimesta niin sanottu ensisuoja, jossa voisi olla esimerkiksi joku patja lattialla, pöytä ja lamppu”, hän visioi.
Totesin, että eikö Vaasan kaupunki haluaisi ottaa asian hoitaakseen ja kantaa vastuun asunnottomista ensisuojan perustajana. Helsingissä on esimerkkejä historiasta, kuinka muun muassa vuonna 1995 lakkautetussa Kyläsaaren ensisuojassa miehet nukkuivat ruumisarkun näköisissä ”vuoteissa”, ja johon myös monet menehtyivät. Sahaajakadun ensisuojassa miehet nukkuivat lattialla patjoilla, jotka sitten aamulla nostettiin seinää vasten ja tilat suihkutettiin kylmällä vedellä.
Nykyään pääkaupunkiseudun ensisuojissa on asunnottomille järjestetty inhimillisemmät olosuhteet. Voisiko Vaasan kaupunki olla kehityksessä mukana tarjoamalla asunnottomille vuoteet sekä ohjausta ja neuvontaa palveluihin hakeutumisessa? Asunnottomuutta kokeva on arvokas ihminen, joka tarvitsee kohtaamisia sekä sopivan ja pysyvän asumisratkaisun löytämistä elämäntilanteeseensa. Järjestömme on perustettu vuonna 1986 juuri siksi, että päästäisiin eroon yömajoista ja ensisuojista, ja että jokaisen kohdalla toteutuisi oikeus omaan asuntoon.
Otin myös kantaa paneelikeskusteluun, jossa Vaasan kaupungin hyvinvointialueen sosiaalipalveluiden edustajana kommentoinut juristi kertoi kaupungin vuokra-asuntotarjonnasta. Kerroin kehitysehdotuksena järjestömme vakiintuneesta käytännöstä, jossa esimerkiksi asumisneuvonnassa harjoittelujaksoaan tekevät ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat päivittäneet säännöllisesti vuokranantajien kriteereitä asunnon saamiseksi.
Usein kriteereiden tiedostaminen auttaa asunnotonta ja asunnottomuusuhan alla olevaa ihmistä hahmottamaan omia mahdollisuuksiaan vuokramarkkinoilla; kuinka esimerkiksi lapsiperheitä tai somaattisesti ja kroonisesti sairastavia huomioidaan asukasvalinnoissa. On myös tapauksia, joissa vuokranantajat ovat hyväksyneet vuokravelan, jos esimerkiksi on tehty maksusuunnitelma velan pois maksamiseksi tai kunta on myöntänyt toimeentulotukea täydentävällä osalla vuokraa pienemmäksi.
Näin vältytään turhalta työltä ja asunnoton ihminen saa tarvettaan vastaavat palvelut kohtuuajassa.
Teksti: Ulla Pyyvaara
Kirjoittaja on Vailla vakinaista asuntoa ry:n asumianeuvoja, Vahti ry hallituksen sihteeri ja Vantaan asunnottomien yön pj.
Asumisneuvojalle voi varata ajan Helsinkiin tai Vantaalle:
puh. 050 443 0102
email: asumisasiat@vvary.fi
