Kuva: Anastasia Lashkevich/ Pexels.com
19-vuotias muutti vuokralle – Vuoden päästä asunto oli kuin räjähdyksen jäljiltä. Vuokranantaja avasi oven ja järkyttyi: ”Kaiken keskellä oli vielä kaksi koiraa”. Vuokralainen tuhosi yksiön – varasti päätteeksi astianpesukoneen ja aiheutti tulvan muutaman vuoden ikäisessä asunnossa. Nämä ovat kaikki otsikoita iltapäivälehdissä alkusyksyn 2023 aikana ilmestyneistä uutisista. Tämänkaltaisia uutisia tulee vastaan aika ajoin, ja uutisoinnin sävy on usein kauhisteleva ja ikävimmillään asukas saatetaan jopa nimetä kauhuvuokralaiseksi. Vaikka jutuissa ehkä sivumennen mainitaan asukkaan yleensä terveyssyistä heikentynyt elämänhallinta tai päihteiden käyttöön liittyvä rikollisuus, ei asiaa useinkaan taustoiteta riittävästi. Mitä on asumisen haasteiden taustalla, ja miksi asukas ei ole saanut tukea riittävän ajoissa? Miksi meillä ylipäätään on ihmisiä, jotka tuntuvat valuvan kaikkien turvaverkkojen läpi?
Ensimmäisen otsikon jutussa kerrotaan, kuinka 19-vuotias nuori mies oli asunut vuokra-asunnossa vajaan vuoden, jonka aikana asunto oli mennyt erittäin huonoon kuntoon. Näkyvimmät vauriot olivat olleet asunnon sisällä tehdyt graffitit, ja huoneistoon liittyvä remontti maksoi vuokra-asuntoyhtiölle lähes 13 700 euroa. Nuori mies tuomittiin vahingonteosta ja muista rikoksista kahdeksaksi kuukaudeksi vankeuteen. (IS 14.8.2023.) Vaikka tässä jutussa ei kerrottukaan enempää taustoja, on huomioitava, että vuokralainen on ollut vasta 19-vuotias. Lapsuuden ja nuoruuden aikaiset kokemukset vaikuttavat identiteetin rakentumiseen ja haastavat kasvuolot voivat aikuistuessa heijastua esimerkiksi asumisessa tehtäviin ratkaisuihin. Tiedetään, että esimerkiksi lastensuojelun laitostausta voi vaikuttaa omilleen muuttaneen nuoren aikuisen asumisen taitoihin. Voi olla vaikeaa kiinnittyä paikkaan – tai palveluihin – ja rakentaa kotia, jos lapsuudessa on ollut useita muuttoja ja sijoituksia, eikä minnekään ole ehtinyt muodostua tunnesidettä.
Pitkä sijoitus- ja laitoskierre voi myös aiheuttaa sen, ettei asumisen taitoja tai arjessa tarvittavia käytännön taitoja ole opittu missään, jolloin tukea tarvittaisiin ihan käytännön asioiden opetteluun. Ideaali toki on, että kodin ulkopuolelle sijoitettu nuori oppisi samoja itsenäistymiseen vaadittavia taitoja, kuin kotona asuva nuori, mutta käytännössä mahdollisuus niiden harjoitteluun vaihtelee sekä sijoituspaikasta että kunkin nuoren yksilöllisestä tilanteesta riippuen; koulukodissa kasvavalla, runsaasti oireilevalla nuorella ei ehkä ole yhtä hyviä mahdollisuuksia harjoitella arjen elämänhallintaa, kuin esimerkiksi perhehoidossa kasvavalla nuorella. Keskimäärin Suomessa nuoret muuttavat vanhempiensa luota omilleen 21,8-vuotiaana (Tilastokeskus 2021), jonka jälkeenkin vanhemmat yleensä tavalla tai toisella tukevat aikuisia lapsiaan. Lastensuojelulaitoksista nuoret sen sijaan muuttavat omilleen viimeistään täysi-ikäistyttyään, olivat he siihen valmiita tai eivät.
Mediassa on viime aikoina nostettu esille myös se, kuinka nuorten oireilu väkivallalla ja rikoksilla on lisääntynyt viime vuosina; vuodesta 2015 alaikäisten rikosepäilyjen määrä on kaksinkertaistanut, ja pelkästään viime vuodesta alle 21-vuotiaiden tekemäksi epäiltyjen ryöstöjen määrä on kasvanut lähes 40 prosenttia (YLE 17.8.2023). RETS (entinen KRITS) kertoo, että etenkin Uudellamaalla vakavat ongelmat kasautuvat tietylle joukolle nuoria, joiden kohdalla on uhka, että päihdeongelmat ja rikoskierre syventyvät. Elämänsuunnan muuttamista vaikeuttavat muun muassa oireilevien nuorten heikko sosiaalinen ja taloudellinen tilanne, työttömyys sekä rikolliseen historiaan liittyvä stigma. (RETS 2022.)
Poliittiset päätökset heikentämässä tuen tarpeessa olevien nuorten asemaa ja yhdenvertaisuutta
Lastensuojelun asiakkaina sijoitettuna olleet nuoret ovat oikeutettuja lastensuojelun jälkihuoltoon, jonka tarkoitus on tukea nuorten itsenäistymistä sijaishuollon jälkeen, ja sitä on tällä hetkellä mahdollista saada 25-vuotiaaksi saakka. Näistä nuorista osa on paljon tukea tarvitsevia, eli heidän hyvinvointiaan ja toimintakykyään alentavat sosiaaliset ja terveydelliset haasteet ovat hyvin monimuotoisia, monisyisiä ja usein myös kasautuvia. He jäävät usein kokonaisvaltaisen tuen ulkopuolelle, eivätkä aina edes kykene vastaanottamaan tukea selviytymiseen elämän eri osa-alueilla, jolloin on uhkana pudota palvelujen väliin ja syrjäytyä. (STM 2019.) Osana valtiontalouteen tehtäviä leikkauksia hallitus on kuitenkin esittänyt lastensuojelun jälkihuollon ikärajan laskemista 23-vuoteen. Lausuntokierroksella kuulluista sidosryhmistä useat hyvinvointialueet (esim. Helsingin kaupunki), lastensuojelun tai nuorille aikuisille suunnattuja palveluita tuottavat toimijat (esim. Valtion lastensuojeluyksiköt, Nuorisoasuntoliitto NAL ry) sekä lastensuojelun jälkihuollon asiakkaina olevat nuoret ovat ilmoittaneet lausunnoissaan vastustavansa esitystä (VN 14.9.2023 dnro 20569/2023). Mikäli hallituksen esityksen mukainen muutos kuitenkin toteutuu, voi se pahimmillaan johtaa siihen, että jatkossa IS:n jutussa kuvatun kaltaisia tapauksia tulee olemaan entistä enemmän. Asunnottomuuden riski kohdistuu jo nyt aiempaa nuorempiin ihmisiin ja alle 25-vuotiaiden asunnottomien määrä on kasvanut huolestuttavaa vauhtia (Y-säätiö 2023). Turvaverkon purkaminen juuri näiden ihmisten ympäriltä tuntuu siksi käsittämättömältä.
Leikkauksia tullaan tekemään myös sosiaaliturvaan muun muassa heikentämällä työttömyysturvaa, asumistukea ja opintotukea, mikä kasvattaa pienituloisten määrää Suomessa arviolta 40 000 henkilöllä, joista lähes 13 000 arvioidaan olevan lapsia (SOSTE 2023). Varallisuuden ja tulojen epätasainen jakautuminen luo eriarvoisuutta ja vaikuttaa pienituloisiin perheisiin myös ylisukupolvisesti mahdollisuuksien epätasa-arvoisuutena. Sosiaaliturvajärjestelmän avulla on pyritty ja onnistuttukin edistämään kansalaisten yhdenvertaista asemaa yhteiskunnassa (Saari 2013, 163–165.), mutta nykyinen hallitus ei ilmeisesti pyri tuloerojen kaventamiseen tai eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentämiseen, kuten hyvinvointivaltion kuuluisi. Esimerkiksi asumistuen heikennys tulee näkymään sekä toimeentulotuen tarvitsijoiden että vuokravelkojen ja maksuhäiriömerkintöjen lisääntymisenä, kun pienituloisella työssäkäyvälläkään ei välttämättä ole enää varaa maksaa vuokraa. Pahoinvointi tulee lisääntymään, ja koti on tämän pahoinvoinnin näyttämö.
Kauhistelevat uutiset eivät auta ketään – medialla tärkeä rooli ilmiöistä viestittäessä
Emme halua vähätellä vuokranantajan kauhistusta tilanteessa, jossa asunto on lattiasta kattoon tuhottu tai joissa aiheutettu vahinko ulottuu muihin huoneistoihin. Erityisesti yksityisen ihmisen vuokratessa entistä omaa tai läheisensä kotia, iskevät taloudellinen tappio ja luottamuksen pettäminen syvälle. Tämänkaltaisten uutisten yhteydessä olisi kuitenkin hyvä tehdä edes jollain tavalla näkyväksi hyvinvointia heikentäviä ja huono-osaisuutta tuottavia rakenteita, ja yksilöä syyllistävän uutisoinnin sijaan pohtia, että se mikä ehkä näyttäytyy välinpitämättömyytenä tai tuhoavana käytöksenä, on oireilua, ja oireilun taustalla on aina syitä, joiden juuret voivat ulottua pitkälle yksilön menneisyyteen. Hyvinvoinnin lisääminen ja eriarvoistumisen katkaiseminen edellyttää päättäjien lisäksi myös medialta nykyistä enemmän tietoa, ymmärrystä ja huomion kohdistamista siihen, mikä yhteiskunnassa tuottaa, ylläpitää ja lisää pahoinvointia ja eriarvoisuutta. STM on juuri julkaissut suosituksia mielenterveyteen, päihdeongelmiin ja riippuvuuteen liittyvän stigman ja syrjinnän tunnistamiseen ja vähentämiseen, jossa nostetaan esille median tärkeä rooli erilaisten todellisuuskäsitysten ja ilmiöiden tulkintojen sanoittajana, kuvittajana ja välittäjänä (STM 2023, 29).
Tutkimusten mukaan erilaiset haitalliset kokemukset lapsuudessa, kuten esimerkiksi kiusaaminen, kaltoinkohtelu ja laiminlyönti, vanhempien ongelmallinen päihteiden käyttö tai mielenterveyden haasteet, eroriidat tai vanhempien menetys, ovat suurin yksittäinen aikuisiän hyvinvointia ja terveyttä ennustava tekijä. Jos haitallisia kokemuksia kasaantuu lapsuudessa samalle ihmiselle neljä tai enemmän, lisääntyy riski esimerkiksi päihderiippuvuuteen, mielenterveysongelmiin ja väkivaltaiseen käyttäytymiseen aikuisiällä huomattavasti. (LSKL 2019.) Yhteiskunnan panostaessa varhaisiin ja ennaltaehkäiseviin toimiin ja turvaamalla valmiiksi heikommassa yhteiskunnallisessa asemassa oleville riittävä toimeentulo ja tuki, ehkäistään köyhyyden lisäksi syrjäytymistä, sekä ylläpidetään rauhaa niin kodeissa kuin yhteiskunnassa yleisestikin.
Kirjoittajat:
Katri Paakkanen & Elina Pohjosaho, Stop häädöille -hanke
LÄHTEET
IS 14.8. 2023. Vuorinen, Terho. 19-vuotias tuhosi vuokrakämpän totaalisesti – piti itse tekoa lievänä. Uutinen. Ilta-Sanomat.
LSKL 2019. Lapsuudenaikaiset haitalliset kokemukset vaikuttavat terveyteen läpi elämän. Uutinen 10.10.2019. Lastensuojelun keskusliitto.
RETS 2022. Päihteillä ja rikoksilla oirelevien nuorten tuen tarve on suuri – haasteena on nuorten sitouttaminen kuntoutukseen. Tiedote 27.9.2022.
Saari, Juho 2013, 160-165. Kolmas tie ja hyvinvointivaltion uudistaminen – Anthony Giddensin politiikka-asialista. Teoksessa Saari, Juho & Taipale, Sakari & Kainulainen, Sakari (toim.) Hyvinvointivaltion moderneja klassikoita. Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu.
SOSTE 2023. SOSTEn laskelmat: Näin sosiaaliturvan kumuloituvat leikkaukset vaikuttavat käteen jääviin tuloihin – köyhyys lisääntyy. Uutinen 18.9.2023. SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry.
STM 2019. Lastensuojelun jälkihuollon uudistamistyöryhmän loppuraportti: Lastensuojelun jälkihuollon uudistamistyöryhmä. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja (43).
STM 2023. Strand, Teija, Ridanpää, Soile & Kotovirta, Elina (toim.) Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:29. Suosituksia mielenterveyteen, päihdeongelmiin ja riippuvuuteen liittyvän stigman ja syrjinnän tunnistamiseen ja vähentämiseen. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-9873-5
Tilastokeskus 2021. Suomalaisnuoret muuttavat omilleen eurooppalaisittain varhain – koronan vaikutuksia voimme vain arvailla. Marjut Pietiläinen. Blogikirjoitus 18.2.2021. Tieto & trendit. Tilastokeskuksen asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit.
VN 14.9.2023 dnro 20569/2023. Valtioneuvoston lausuntopyyntö 2023. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lastensuojelulain ja varhaiskasvatuslain muuttamisesta.
YLE 17.8.2023. Nuorten ryöstöepäilyt kasvaneet rajusti alkuvuonna – myös pahoinpitelyjen määrä lisääntynyt Nuorten ryöstöepäilyt kasvaneet rajusti alkuvuonna – myös pahoinpitelyjen määrä lisääntynyt | Yle Uutiset
Y-säätiö 2023. Asunnottomuuden poiston taloudelliset hyödyt. Elisabetta Leni. Blogikirjoitus 18.8.2023.