Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n tänään julkaisemat tilastot osoittavat, että asunnottomuus on Suomessa edelleen laskussa. Asunnottomuutta kokevia ihmisiä oli vuonna 2023 lopulla 3429. Tämä on 257 vähemmän kuin vuosi sitten. Hyvää kehitystä varjostaa tilapäismajoituksissa olevien määrän kasvu yli sadalla henkilöllä, ja yli vuoden oloaika majoituspalvelussa on liian pitkä. Myös maahan muuttaneiden asunnottomuuden lisääntyminen kertoo asunnottomuutta ennaltaehkäisevien palveluiden kehittämisen tarpeista.

Suomessa asunnottomuus on vähentynyt yhtäjaksoisesti vuodesta 2012. Kansainvälisessä vertailussa se on poikkeuksellista. Suomessa on tehty pitkäjänteistä asunnottomuuspolitiikkaa vuodesta 2008. Laskusuuntaisen asunnottomuuskehityksen on mahdollistanut laaja poliittinen yhteisymmärrys. Asunnottomuuden poistaminen on kirjattu kaikkiin hallitusohjelmiin koalitiosta riippumatta. Nykyisessä hallitusohjelmassa tosin tavoite asunnottomuuden poistamisesta on typistetty pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi vuoteen 2027 mennessä. Lisäksi toimeentulotukiin, asumistukiin ja sosiaaliturvaan kohdistuvat leikkaukset osuvat puhtaasti pienituloisimpien ihmisten mahdollisuuksiin pärjätä. Kun asumiskustannukset nousevat ja tulotaso laskee, vuokrarästit, häädöt ja riskit jäädä asunnottomaksi tulevat lisääntymään.

Eteenkin Helsingissä pitkäaikaisasunnottomana olevia ihmisiä on ohjattu tehokkaasti tilapäismajoituspalveluihin, joiden kapasiteettia on myös paljon lisätty. Asuntoloissa tai majoitusliikkeissä majoittuvien määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 112 henkilöllä ollen nyt 414.

”Tilapäiseen majoittumiseen tarkoitetussa palvelussa keskimääräiset oloajat ovat venyneen yli vuoteen, pisimmillään jopa kahteen, ja ihmiset kiertävät paikasta toiseen. On selvää, että tämä ei ratkaise asunnottomuutta eivätkä toimenpiteet ole kestävällä pohjalla. Ihmiset eivät ohjaudu kohti pysyvämpää asumista. Kehityssuunta on huolestuttava”, sanoo Vailla vakinaista asuntoa ry:n palvelupäällikkö Jussi Lehtonen.

Vva ry muistuttaa, että tilapäismajoitusmallit eivät ole ratkaisu asunnottomuuden poistamiselle. Suomessa on vähennetty asunnottomuutta Euroopan ennätysvauhtia asunto ensin -periaatteen ansiota, jonka mukaan asunnottomuutta kokevalle mahdollistetaan tarpeiden mukaan erilaisin tukitoimin asuminen omassa asunnossa. Kun katto on pään päällä ja vuokrasopimus allekirjoitettu, aletaan ratkaista ihmisen sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia jokaisen henkilökohtaiset tarpeet huomioon ottaen.

Ulkona, porraskäytävissä, ensisuojissa ja vastaavissa majoittuminen väheni hieman edellisvuodesta ollen vuonna 464 henkilöä. Helsingissä heitä oli 102.
Pitkäaikaisasunnottomia oli 1018 koko maassa, Helsingissä 332. Laskua oli molemmissa hieman yli 100 henkilöä.

”Kiistatta varmaan hyvää kehitystä on tapahtunut, koska vuokra-asuntomarkkinat ovat toimineet paremmin; asuntojen saatavuus on parantunut ja hinnatkin lievästi laskeneet. Siitä huolimatta näemme luvut erityisesti pitkäaikaisasunnottomuuden kohdalla hieman liian positiivisina. Ja Helsingin omia hätämajoitus- ja majoituspalvelujakin käyttää noin 250 ihmistä”, Lehtonen huomauttaa.


Tuttavien ja sukulaisten luona tilapäisesti majoittuvia, niin sanottuja piiloasunnottomia oli 2139. Määrä väheni 425:llä edellisvuodesta, Helsingissäkin 252:llä henkilöllä.

”Sukulaisten ja tuttavien luona tilapäisesti majoittuvien tilastointi on tietysti haasteellista ja heitä on vaikea tavoittaa. Mihin noin raju lasku perustuu”, Lehtonen pohtii.

Huolestuttavaa on maahan muuttaneiden asunnottomuuden hurja lisääntyminen yli 200 henkilöllä. Asunnottomista heidän osuutensa on jo liki neljännes 831 henkilöllä.

Väestön monimuotoistuminen ja -kulttuuristuminen edellyttävät asumiseen tarvittavien erityistarpeiden huomioimista ja palveluiden jatkuvaa kehittämistä. Vailla vakinaista asuntoa ry muistuttaa kuntia ja hyvinvointialueita siitä, että yhdenvertaisuuslaki velvoittaa syrjinnän vastaisten toimenpiteiden lisäksi yhdenvertaisuuden aktiivista edistämistä tarvittaessa positiivisen erityiskohtelun avulla, jotta syrjinnän aiheuttavia haittoja ja seurauksia voidaan ehkäistä.

”Ihmisille tulisi taata oikea-aikainen asumisneuvonta myös silloin, kun he sijoittuvat yksityisille vuokramarkkinoille. Tässä työssä kunnat ja hyvinvointialueet voivat hyödyntää järjestöjen asiantuntemusta myös erityisryhmien kohdalla”, sanoo Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola.

Asunnottomien naisten ja asunnottomien alle 25-vuotiaiden nuorten määrät vähenivät edellisvuodesta. Asunnottomien naisten määrä väheni 155:llä ja nuorten 285:llä. Asunnottomien miesten määrä vähentyi noin sadalla.

Asunnottomuuden taustat ovat moninaiset ja siksi myös ratkaisujen tulee olla joustavia ja monimuotoisia. Vva ry painottaa, että asunnottomuutta kokevia ihmisiä täytyy kohdata kokonaisvaltaisesti. Sosiaali- ja terveyspalveluja on kohdennettava kaikkein vaikeimmassa asemassa oleville asunnottomille kuten nuorille, päihde- ja mielenterveyssairaille, vankilasta vapautuneille ja maahan muuttaneille. Esimerkiksi moniammatilliset jalkautuvat tiimit, etsivää työtä tekevät yksiköt, matalan kynnyksen monipuolinen toiminta sekä kokemusasiantuntijuuden aktiivinen ja oikeanlainen hyödyntäminen edistävät asunnottomuuden poistamiseen tähtäävää tavoitetta.
Vva ry esittää, että kaupunkien ja kuntien on kaavoitettava erilaisiin tarpeisiin vastaavia tuetun asumisen paikkoja ja asumispalveluyksiköille sopivia tiloja. Tarvitaan myös enemmän hajasijoitettuja asuntoja, jotta kevyempää tukea tarvitsevat pääsisivät paremmin kiinni asumiseensa.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n Asunnottomat 2023 -raportista nostettua:

Vuonna 2023 Suomessa oli 3429 yksinelävää asunnotonta (-257)

Osuus kaikista asunnottomista 2023:

  • Miehet 2674 (-102) 78 %
  • Naiset 755 (-155) 22 %
  • Nuoret 530 (-285) 15 %
  • Maahanmuuttajat 831 (+210) 24 %
  • Tilapäisesti tuttavien ja sukulaisten luona majoittuvat 2139 (-425) 62 %
  • Ulkona, porrashuoneissa, ensisuojissa 464 (-28) 14 %
  • Asuntoloissa tai majoitusliikkeissä 414 (+112) 12 %
  • Asumispalveluyksiköissä, sairaaloissa, laitoksissa 412 (+84) 12 %
  • Pitkäaikaisasunnottomat:
    Koko maa 1018 (-115)
    Helsinki 332 (-118)

 

Asunnottomuus keskittyy suuriin kaupunkeihin ja erityisesti pääkaupunkiseudulle. 43 prosenttia Suomen asunnottomista on pääkaupunkiseudulla: Helsingissä vuonna 2023 asunnottomia oli 738 (-157), Espoossa 436 (+63) ja Vantaalla 294 (+3).

Huomiota on silti kiinnitettävä myös muiden kaupunkien kehitykseen. Esimerkiksi Turussa pitkäaikaisasunnottomien määrä on lisääntynyt yli 50 henkilöllä. Selityksenä on tilastoinnin parantaminen, mutta Turussa ei ole myöskään enää yhtään asunto ensin -mallilla toimivaa asumispalveluyksikköä.


ARA:n kyselyyn vastasi 210 kuntaa, vastausprosentti oli 72

  • 83 kunnassa oli vastausten mukaan asunnottomia.
  • 127 kuntaa ilmoitti, että niissä ei ollut asunnottomia.
  • 83 kuntaa ei vastannut kyselyyn.

Lisätietoja:
Sanna Tiivola, toiminnanjohtaja, Vva ry
050 407 9702

Jussi Lehtola, Palvelupäällikkö, Vva ry
050 373 0920