Vailla vakinaista asuntoa ry:n kannanotto: SYRJINTÄ PALVELUISSA ON ESTEENÄ ASUNNOTTOMUUDEN POISTAMISELLE

Rasismin vastaisella viikolla 21.–27.3. Vailla vakinaista asuntoa ry haluaa nostaa esille erityisesti maahan muuttaneita ihmisiä koskettavan moniperusteisen syrjinnän vuokra-asuntomarkkinoilla ja yhteiskunnan keskeisissä palveluissa. Kaikista Suomen asunnottomuutta kokevista ihmisistä maahan muuttaneita oli ARA:n vuoden 2021 tilastojen mukaan 18 prosenttia. Vva ry:n neuvonta- ja tukityössä kuullaan jatkuvasti kokemuksista, joissa ihmiset ovat kohdanneet eri palveluissa sekä rakenteellista syrjintää että ennakkoasenteita ja suoraa rasismia. Nimittely, poishäätäminen, palveluiden epääminen sekä virkavallan kaltoinkohtelemaksi tuleminen ovat monen järjestön kävijän arkipäivää.  Rakenteellista syrjintää esiintyy yhteiskunnan keskeisissä palveluissa, kuten pankeissa, Kelassa ja työvoimapalveluissa sekä terveydenhuollossa. Esimerkiksi rajallinen kielivalikko, takaisinsoittopalvelun käyttö ja asiakaspalvelijoiden puutteelliset valmiudet kohdata muualta muuttaneita asettavat palveluiden käyttäjät eriarvoiseen asemaan, aiheuttavat ongelmien kasaantumista ja seurannaisvaikutuksia.  Maahan muuttaneet ja ulkomaalaistaustaiset ihmiset kohtaavat myös vuokra-asuntomarkkinoilla moniperusteista syrjintää. Erityisesti puuttuva suomen-, ruotsin- ja/tai englanninkielentaito, sosiaalis-taloudellinen tilanne, alkuperä tai etniseen vähemmistöön kuuluminen heikentävät asunnonhakijoiden asemaa jo yksittäin, saatikka kaikkien tekijöiden yhteisvaikutuksena. Vuonna 2021 toteutettuun kyselyyn yksityisten vuokranantajien vuokralaisvalintaperusteista vastanneista kolmasosa suhtautui etniseen vähemmistöön kuulumiseen jokseenkin tai erittäin negatiivisesti. Siihen, että hakijan äidinkieli on muu kuin suomi suhtautui negatiivisesti neljännes vastaajista. Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan syrjintää voi ilmetä räikeimmillään esim. siten, että asunnonvuokrausilmoituksessa rajataan ulos lähtökohtaisesti tiettyjä hakijaryhmiä. Heikoissa yhteiskunnallisessa asemassa olevat ihmiset joutuvat usein turvautumaan pimeisiin vuokramarkkinoihin kiertääkseen asunnonhaun rakenteellisia esteitä, kuten yleishyödyllisen asumisen hakukriteerit, verkkopankkitunnuksin tunnistautumisen, hakulomakkeiden esteellisyyden ja puutteellisen kielitaidon.  Asumisneuvonta on useissa yhteyksissä havaittu tehokkaaksi keinoksi häätöjen ja asumisten ongelmien ennaltaehkäisyssä. Joustamattomat asumisneuvontapalvelut, niiden huono saavutettavuus tai puuttuminen kokonaan toisin sanoen lisäävät maahan muuttaneiden ihmisten riskiä joutua asunnottomaksi. Tällä hetkellä paine neuvonnan tarjoamisesta asunnottomuutta kokeville tai riskiryhmässä oleville kohdistuu paljolti kolmannelle sektorille. Järjestökentän vahvuutena ovat kohderyhmän tuntemus, kieliosaaminen, kulttuurisensitiivinen työote, joustavuus ja tarveperustainen tukeminen.  Väestön monimuotoistuminen ja -kulttuuristuminen edellyttävät asumiseen tarvittavien erityistarpeiden huomioimista ja palveluiden jatkuvaa kehittämistä. Vailla vakinaista asuntoa ry muistuttaa kuntia siitä, että yhdenvertaisuuslaki velvoittaa syrjinnän vastaisten toimenpiteiden lisäksi yhdenvertaisuuden aktiivista edistämistä tarvittaessa positiivisen erityiskohtelun avulla, jotta syrjinnän aiheuttavia haittoja ja seurauksia voidaan ehkäistä.  Erityisryhmille tulisi taata oikea-aikainen asumisneuvonta myös silloin, kun ihmiset sijoittuvat yksityisille vuokramarkkinoille. Tässä työssä kunnat voivat hyödyntää järjestöjen asiantuntemusta.  Heini PuurunenMaahanmuuttoasioiden asiantuntija, Vailla vakinaista asuntoa ryPuh. 044 260 3818heini.puurunen(at)vvary.fiVlada PetrovskajaJärjestösuunnittelija, Vailla vakinaista asuntoa ryPuh. 050 407 9703vlada.petrovskaja(at)vvary.fiVailla vakinaista asuntoa ry (Vva ry) on asunnottomien itsensä vuonna 1986 perustama, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka toimii asunnottomien edunvalvojana ja edistää asunnottomuutta vähentävää työtä.http://vvary.fi/