Asunnottomien yön toimijoiden kannanotto: YHTEISKUNNAN SYRJÄYTTÄVÄT RAKENTEET OVAT ESTEENÄ ASUNNOTTOMUUDEN POISTAMISELLE
Asunnottomuuden kokeminen on yksi äärimmäisimmistä syrjäytymisen muodoista. Asunnottomien yön toimijat esittävät ratkaisuja, jotka voivat edesauttaa hallituksen suunnitelmia asunnottomuuden puolittamisesta vuoteen 2023 mennessä sekä Helsingin kaupungin hiljattain julkaisemaa tavoitetta poistaa asunnottomuus vuoteen 2025 mennessä. Tyypillistä asunnotonta ei ole, mutta yhteiskunnan syrjivät rakenteet ovat liian monella asunnottomuutta kokevalla yhdistävänä tekijänä. Syrjäytymisessä onkin kyse yhteiskunnasta syrjäyttämisestä, kun sosiaaliturvasta ja peruspalveluista ei ole huolehdittu riittävästi. Asumisen korkea hinta, pienituloisuus, työttömyys sekä mielenterveys- ja päihdesairaudet lisäävät asunnottomuuden ja yhteiskunnasta syrjään jäämisen riskiä.- Kun kohtuuhintaisia asuntoja ei ole tarpeeksi eikä yhteiskunnassa asumista toteuteta käytännön tasolla ihmisoikeutena vaan sananpartena, pienituloisimmat ja heikoimmassa asemassa olevat jäävät asuntomarkkinoilta ulkopuolelle. Pitkittyessään asunnottomuus on vakava syrjäytymistekijä, sanoo Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola.Syrjäytyminen ja asunnottomuus ovat vahvasti sukupuolittuneita. Miehet ovat suuremmassa syrjäytymisvaarassa kuin naiset, ja asunnottomuutta kokevista yli 75 prosenttia on miehiä.ARA:n selvityksen mukaan pitkäaikaisasunnottomien määrä nousi kymmenen vuoden laskun jälkeen liki sadalla henkilöllä viime vuonna. 2020 lopulla heitä oli 1054. Joukossa on yhä nuorempia. Alle 25-vuotias pitkäaikaisasunnoton ei ole enää harvinaisuus. Puhutaan syrjäytymisen ylisukupolvisuudesta. Tutkimuksissa on todennettu, että lapsuuden olosuhteet ovat riskitekijöitä syrjäytymiselle.- Monella kadulle pitkäaikaisasunnottomaksi ajautuneella on pitkä syrjäyttämishistoria, joka kytkeytyy usein lastensuojeluun. Suomalainen koululaitos on jo pitkään epäonnistunut tarttumisessa heikoimmin pärjäävään viidennekseen oppilaista, ja nämä oppilaat ovat pääosin poikia. Tutkimuksissa on niin ikään todettu, että osalla peruskoulun läpäisseistä on puutteita kirjoitus- ja lukutaidossa. Tämä korreloi vahvasti myöhemmän syrjäytymiskehityksen kanssa, sanoo Vailla vakinaista asuntoa ry:n matalan kynnyksen ja asumispalveluiden päällikkö Jussi Lehtonen.Helposti saatavan tuen merkitys korostuu erityisesti itsenäistyvien nuorten kohdalla, kun pyritään ennaltaehkäisemään asumisen ongelmia ja asunnottomuutta.- Itsenäistyville nuorille pitää löytyä tukea helposti ja ilman epäinhimillisiä jonoja, jotta voidaan taata jokaiselle nuorelle mahdollisuus oman kodin löytämiseen ja kestävään itsenäistymiseen. Itsenäistyvillä nuorilla on oikeus apuun paitsi asumisessa, myös opiskeluun, ihmissuhteisiin ja talouteen liittyvissä asioissa, toteaa Punaisen Ristin Nuorten turvatalotoiminnan johtaja Leena Suurpää.Ihmisiä ajetaan kustannussyistä voimakkaasti verkkoon, mutta digitaalisuus on kuitenkin väline, ei palvelu. Arvioiden mukaan Suomessa on yli miljoona ihmistä, jotka ovat digisyrjäytymisvaarassa. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat rikostaustaiset, asunnottomat, päihdekuntoutujat ja ei-suomea puhuvat, joilla ei ole taitoja tai mahdollisuutta käyttää sähköisiä palveluja.Asumisneuvonnan lakisääteistäminen herättää myös huolta Asunnottomien yön toimijoissa. Kuntien vastuulle jäävässä palvelussa erityisryhmät ja marginaalissa olevat eivät saa välttämättä tarpeeksi kattavaa apua ja ihmisiä jää neuvonnan ulkopuolelle. Hallitusohjelman lupauksista huolimatta toimijoita huolettaa, etteivät kuntien sitoutuneisuus ja resurssit eivät ole riittäviä. Asumisneuvonnan toimivuuden avulla voidaan ennaltaehkäistä häätöjä ja sitä kautta asunnottomuutta. Parhaiten tämä onnistuisi kuntien sosiaalitoimien, järjestöjen ja vuokranantajien välisellä yhteistyöllä.Asenteet vaikuttavat asunnottomuuteenAsunnottomuuteen vaikuttavat yhteiskunnassa yleisesti vallitsevat asenteet ja vallalla olevat käsitykset heikoimmassa asemassa olevien ihmisten auttamisesta.Suur-Helsingin Valkonauha ry:n kehittämisjohtaja Leena Lehtonen muistuttaa, että moni asunnoton kokee olevansa marginaalissa.- Asunnottomuutta kokevien keskuudessa on myös tuplamarginaalissa eläviä, kuten naiset ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ihmiset. Heidän asunnottomuutensa jää osittain piiloon ja hyväksikäytön riskit voivat olla suuret. Heille tarvitaan turvallisia tiloja väliaikaismajoitukseen ja asumiseen.Ennakkoluuloiset asenteet vaikeuttavat vankiloista vapautuvien asunnon saantia erityisesti vapailta markkinoilta. Lisäksi palvelujärjestelmä ei tunnista vapautuneiden tarpeita.- Moni vapautunut tarvitsee tukea, jotta asuminen lähtisi sujumaan. Tuettava olisi myös opiskelua, työelämävalmiuksia ja perhe-elämää sekä lisätä mahdollisuuksia päihdekuntoutukseen, toteaa Kriminaalihuollon tukisäätiön toimitusjohtaja Sanna Sunikka.Myös maahan muuttaneiden kotoutumisen edistämisessä on monia asumiseen liittyviä pullonkauloja.- Syrjintä vaikeuttaa asunnon löytämistä, ja kielimuurin ja tiedonpuutteen vuoksi ihmisten oikeudet jäävät helposti toteutumatta, sanoo Moniheli ry:n Katto-toiminnan päällikkö Veera Vilkama.Yhteiskunnan asenteet näkyvät Vailla vakinaista asuntoa ry:n Sanna Tiivolan mukaan konkreettisesti siinä, kuinka asunnottomuutta kokevien palveluiden tai asumisyksiköiden sijoittaminen niin sanottujen tavallisten ihmisten asuinalueille törmää valitettavan usein naapuruston vastustukseen.- Asunnottomuutta kokevat ja asunnottomuustaustaiset ihmiset halutaan sulkea oman elämänpiirin ulkopuolelle, sanoo Tiivola.Yhdenvertaisia rakenteitaAsunto ensin -mallilla toimivien asumispalveluyksiköiden ja esimerkiksi lastensuojelun laatuun pitää kiinnittää huomiota, puuttua epäkohtiin ja varmistaa, että tarjottava tuki on riittävää ja pitkäjänteistä.- Hinta ei saa olla määräävin kriteeri kuntien järjestämissä asumisen palveluiden kilpailutuksissa. Laatu ja vaikutukset tulee nostaa kärkikriteereiksi. Kunnat puolestaan vastaavat siitä, että mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat kaikkien saatavilla ja että niitä on riittävästi. Näiden palveluiden välille ei saa syntyä aukkoja, joihin tuen tarpeessa oleva asiakas putoaa, sanoo Sininauhasäätiö-konsernin toimitusjohtaja Kimmo Karvonen.Laki velvoittaa syrjimättömyyttä kaikissa kuntien ja valtioiden tarjoamissa palveluissa. Asunnottomien yön toimijat vaativat syrjimättömyyden systemaattista valvontaa ja seurantaa. Palveluja suunniteltaessa syrjimättömyyttä tulisi ennakoida ja arvioida. Palveluiden syrjintämekanismeja tulisi tutkia paremmin ja nostaa niitä julkiseen keskusteluun. Syrjimättömyyden toteutumiseen on varattava tarpeeksi sekä henkilöresursseja että rahaa.Kaikkien väestöryhmien hyvinvointi ja osallisuus ovat yhteiskunnan sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden näkökulmasta ratkaisevia asioita.Tarvitaan asuinalueita ja kaupunkisuunnittelua, jotka perustuvat yhdenvertaisuuteen, ei pelkoon eikä erotteluun. Yhdessä suunnitellen kaupungeista ja julkisista tiloista saadaan eläviä paikkoja, joissa ihmisten moninaisuus on otettu huomioon. Ei ole syrjäytettyjä eikä syrjittyjä, ei turvattomuuden tunnetta. Yhteiskunnan ja yhteisöjen pitää pitää huolta toisistaan.Asunnottomien yötä vietetään YK:n kansainvälisenä köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä 17.10. Asunnottomien yö -kansalaisliike tukee jokaisen perusoikeutta vakinaiseen asuntoon, omaan kotiin. Vuodesta 2002 järjestetty Asunnottomien yö on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan vuosittainen mielenilmaus.Ulkopuolella - Syrjäytynyt vs. syrjäytetty -teeman kautta Asunnottomien yön toimijat vaativat toimia syrjäyttämisen ja asunnottomuuden torjumiselle.Facebook: www.facebook.com/asunnottomienyoTwitter: www.twitter.com/asunnottomienyoInstagram: www.instagram.com/asunnottomienyo/Lisätietoja:Toiminnanjohtaja, Vailla vakinaista asuntoa rySanna TiivolaPuh. 050 407 9702 sanna.tiivola(at)vvary.fiJärjestösuunnittelija ja Asunnottomien yön koordinoija, Vailla vakinaista asuntoa ryVlada PetrovskajaPuh. 050407 9703vlada.petrovskaja(at)vvary.fiTiedotuspäällikkö, Asunnottomien yö, Vailla vakinaista asuntoa ryErja MorottajaPuh. 044 773 4700erja.morottaja(at)vvary.fiAllekirjoittajina Asunnottomien yön kansalaisliike:Vailla vakinaista asuntoa rySuomen Punainen RistiEhkäisevä päihdetyö EHYT ryEHYT ry Helsingin ElokolotA-klinikkasäätiö sr.Sininauhasäätiö sr.Kriminaalihuollon säätiöMoniheli ry:n Katto-toimintaSuur-Helsingin Valkonauha ryPro-tukipisteDiakonissalaitosDiakonissalaitoksen HoivaSuomen Pelastusarmeijan Säätiö sr.Kalliola-konserniSuoja-Pirtti ryIso NumeroHOPE worldwide Suomi ryMtkl Mielenterveyden keskusliittoHelsingin klubitalot Eskot ryTukikohta rySuomen Romaanifoorumi rySuomen evankelis-luterilainen kirkkoHelsingin Sosiaalinen Oikeudenmukaisuus ryAseistakieltäytyjäliittoKRIS-Suomen keskusliitto ryEmmaus Helsinki ry 
