Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskus (ARA) on julkaissut tuoreimmat asunnottomuustilastot. Suomessa oli vuoden 2019 lopussa 4 600 yksin elävää asunnotonta, mikä on 280 vähemmän kuin vuonna 2018. Pitkäaikaisasunnottomien määrä on vähentynyt vuoden 2010 yli 3 000 asunnottomasta alle tuhanteen vuonna 2019.
Nuorten, alle 25-vuotiaiden asunnottomien määrä laski alle tuhanteen henkilöön. Asunnottomia naisia oli 1 190. Naisten osuus asunnottomista on kasvanut 2000-luvulla 17 prosentista 26 prosenttiin, vaikka asunnottomien naisten lukumäärä on viime vuosina vähentynyt. Suomessa oli vuoden 2019 lopussa 264 asunnotonta perhettä.
Maahanmuuttajataustaisia asunnottomia oli 1 100. Se on 60 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Yksinelävistä ja asunnottomista perheistä noin neljäsosa oli maahanmuuttajataustaisia. Todellisuudessa luvut lienevät jonkin verran suurempia, koska kaikki kunnat eivät erottele maahanmuuttajataustaisia asunnottomia muista asunnottomista.
Vailla vakinaista asuntoa ry kiittää asunnottomuustoimijoiden pitkäjänteistä yhteistyötä ja asunto ensin -mallin toimivuutta. Asunnottomuus siis yleisesti vähenee, ainakin tilastollisesti, mutta heikommassa asemassa olevat eivät aina näy tilastoissa. Vva ry:n omat huomiot pääkaupunkiseudulla matalan kynnyksen kohtaamistyössä kertovat, että heikoimmassa asemassa olevien asunnottomien määrä on kasvanut ja ihmiset ovat myös huonommassa kunnossa ja entistä turvattomammassa asemassa. Esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten asunnottomien asema suomalaisessa yhteiskunnassa on sietämätön eikä ole kenenkään etu jättää tiettyjä ihmisryhmiä oman onnensa nojaan.
Nuorten kohdalla taas piiloasunnottomuus on yleistä. He asuvat tilapäisesti tai kiertelevät sukulaisten ja tuttavien luona ilman vakituista asuntoa eikä heidän todellisesta määrästä ole varmuutta. Moni nuori on jo lapsena pudonnut kaikkien turvaverkostojen läpi eikä heillä ole ollut koskaan turvallista aikuista elämässään.
Nuorten vaikea tilanne näkyy Vva ry:n matalan kynnyksen palveluissa: etsivää asunnottomuustyötä kaduilla tekevässä Yökiitäjä-autopartiossa, yökeskus Kalkkersissa sekä Sininauhasäätiön kanssa yhteistyössä toteutettavassa nuorille, alle kolmekymppisille tarkoitetussa kohtaamis- ja tukipiste Nuolessa.
”Nuorten osuuden kasvu näkyy selvästi. Nuorilla voi olla usein asunnottomuuden lisäksi päihdeongelmia ja elämänhallinnan taidot hukassa. Monella on lastensuojelutausta,” sanoo Vva ry:n matalan kynnyksen esimies Jussi Lehtonen
ARA:n tilaston mukaan kaksi kolmasosaa (3 120 henkilöä) yksinelävistä asunnottomista oleskeli tilapäisesti tuttavien tai sukulaisten luona. Pitkäaikaisasunnottomia on tässä ryhmässä noin 19 %.
Ulkona, porrashuoneissa ja ensisuojissa asui 740 asunnotonta. Asuntoloissa ja majoitusliikkeissä asui 430 asunnotonta. Laitosmaisissa yksiköissä yöpyi 310 asunnotonta. Keskimäärin joka neljäs näihin ryhmiin kuuluva on luokiteltu pitkäaikaisasunnottomaksi.
”Niin kauan, kun kohtuuhintaisista asunnoista on huutava pula, asunnottomuus on ja pysyy yhteiskunnassa. Kasvukeskuksiin tarvitaan lisää kohtuuhintaista ARA-asuntotuotantoa, erityisesti Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle. Helsingin osuus asunnottomista on liki neljäkymmentä prosenttia ja pääkaupunkiseudun yli viisikymmentä prosenttia,” toteaa Vva ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola.
”Hallitusohjelmassa on kova tavoite puolittaa asunnottomuus tämän kauden aikana. Tällaisten lukujen näkeminen tuntuu hyvältä, mutta paljon on vielä matkaa ja töitä tehtävä puolittamiseen,” sanoo Tiivola.
Vailla vakinaista asuntoa ry vetoaa, että myös tuetun asumisen asuntoja on lisättävä, tuetun asumisen jonotusaikoja on inhimillistettävä sekä tarjottavan tuen on oltava kokonaisvaltaista.
Järjestön matalan kynnyksen periaatteella toimivassa asumisneuvontapalvelussa nähdään pääkaupunkiseudun hädästä kokonaiskuvaa.
”Tänään saimme taas viisitoista puhelua ihmisiltä, joista seitsemällä oli häätöuhka ja loput olivat asunnottomia ajanvaraajia. Häätöuhan syinä on miltei poikkeuksetta liian kallis vuokra tai puutteelliset elämänhallintataidot,” Vailla vakinaista asuntoa ry:n asumisneuvoja Ulla Pyyvaara summaa tilannetta.
”Monet asumisneuvonnan kävijöistä on niin sanottuja tavallisia ihmisiä, joilla asumiskustannukset ovat käyneet liian korkeiksi. He tarvitsevat konkreettisia neuvoja, miten tilanteista selvitään ja mitä kautta voi apua saada. Kaupungin ja kunnallisten toimijoiden kautta ei tällaista palvelua välttämättä saada,” Pyyvaara muistuttaa.
Tässä linkki ARA:n tilastoon ”Asunnottomat 2019”
Lisätietoja:
Sanna Tiivola
Toiminnanjohtaja
050 407 9702
Erja Morottaja
Tiedottaja
puh. 044 773 4700
Vailla vakinaista asuntoa ry (Vva ry) on asunnottomien itsensä perustama, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka toimii asunnottomien edunvalvojana ja edistää asunnottomuutta vähentävää työtä.
http://vvary.fi/
