Monia asunnottomuutta kokevia sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen edustajia yhdistävät asumisen kalleuden lisäksi väkivallan kokemukset, päihde- tai mielenterveysongelmat sekä palvelujen sopimattomuus. Asunnottomuutta kokeville suunnatut palvelut on kehitetty ensisijaisesti cis-miesten ehdoilla, koska asunnottomuutta kokevista liki 80 prosenttia on miehiä.

Suomessa ei ole vielä tutkimusta ja tilastotietoa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen määristä asunnottomuutta kokevista ja heihin liittyvästä erityisyydestä asunnottomuuteen liittyen. Vailla vakinaista asuntoa ry toivoo, että asiaan perehdyttäisiin osana virallisia asunnottomuusselvityksiä. Vva ry myös vetoaa hallitukseen, että se sitouttaa kunnat asunnottomuuden poistoon liittyviin tavoitteisiin ja että asunnottomuutta kokeville suunnatuissa palveluissa tullaan huomioimaan erilaiset ryhmät kuten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt, naiset ja nuoret.

– Nämä ryhmät tarvitsevat matalan kynnyksen paikkoja, joissa voi myös yöpyä turvallisesti ja joissa on tilat niin päihteettömille kuin päihteitä käyttäville henkilöille. Paikoissa pitää olla heille erikseen kohdennettuja palveluita ja moniammatillista tukea saatavilla välittömästi yhden luukun periaatteella. Heidän kohdallaan asunnottomuuteen liittyy korostuneemmin niin henkisen kuin fyysisen väkivallan uhkaa ja kokemista sekä seksuaalista ahdistelua ja hyväksikäyttöä, Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola muistuttaa.

Järjestöillä olisi tärkeä rooli #yhdessä kuntien kanssa siinä, että erilaisten ryhmien erityistarpeita huomioivia palveluja saataisiin konkreettisesti toteutettua ja päästäisiin kokonaisvaltaisemmin kohti asunnottomuuden poistamistavoitetta.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen piiloasunnottomuus on yleistä kaikissa EU-maissa.
Ristiriidat perheiden sisällä lasten ja nuorten sukupuoli-identiteettiin tai seksuaalisen suuntautumiseen liittyen, henkinen ja ruumiillinen väkivalta, laiminlyönnit ja seksuaalinen hyväksikäyttö ovat osaltaan niitä tekijöitä, joiden vuoksi nuori jättää lapsuudenkotinsa ja muuttaa asunnottomana esimerkiksi kavereiden tai tuttavien luokse. Asunnottomaksi jäämisen pelossa he voivat myös päätyä väkivaltaisiin ja epätasa-arvoisiin parisuhteisiin. Häpeä estää usein avun hakemista. Myös muualta Suomeen muuttavat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ovat erityisen haavoittuvaisessa asemassa.

– Asunnottomuuden ja sen lieveilmiöiden parissa työskenteleville pitäisi suunnata lisää koulutusta sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvissä erityiskysymyksissä, Tiivola sanoo.

Vailla vakinaista asuntoa ry toimii yhdenvertaisesti kaikkien asunnottomuutta kokevien ja asunnottomuusuhan alla olevien puolesta. Järjestön matalan kynnyksen palveluissa sekä edunvalvonta- ja vaikuttamistyössä toimitaan niin, ettei kukaan tulisi syrjityksi sukupuoli-identiteettinsä, seksuaalisen suuntautumisensa, kansalaisuutensa, etnisen alkuperänsä, vakaumuksensa tai uskontonsa vuoksi. #oikeuskotiin on jokaiselle kuuluva perusoikeus.

Vva ry osallistuu tänä vuonna ensimmäistä kertaa Helsinki Pride -kulkueeseen, joka järjestetään 2.7.2022.

#oikeuskotiin #asunnottomuus #yhdenvertaisuus #asuntoensin

Lisätietoja:
Sanna Tiivola
Toiminnanjohtaja, Vailla vakinaista asuntoa ry
sanna.tiivola@vvary.fi
puh. 050 407 9702

Erja Morottaja
Tiedotuspäällikkö, Vailla vakinaista asuntoa ry
erja.morottaja@vvary.fi
puh. 044 773 4700

Vailla vakinaista asuntoa ry (Vva ry) on asunnottomien itsensä vuonna 1986 perustama, puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka toimii asunnottomien edunvalvojana ja edistää asunnottomuutta vähentävää työtä.
http://vvary.fi/