Saatavilla olevat turvallisuuden eri osa-alueiden mittaristot ja kriteerit eivät ole yhteismitallisia ja eri väestöryhmien
kokema turvattomuus ilmenee niissä eri tavoin. Eri väestöryhmillä voi olla eroja avun hakemisen valmiuksien ja
avun saannin osalta esimerkiksi onnettomuustilanteissa tai rikoksen kohdatessa. Haavoittuviin ryhmiin kuuluvilla
ihmisillä on saatavilla olevan tiedon perusteella useimmin tai vahvimmin yhteen tai useampaan edellä mainittuun
turvallisuuden aspektiin liittyen heikompi tilanne kuin väestöllä keskimäärin.

Haavoittuvat ryhmät ja sisäinen turvallisuus

Haavoittuviksi arvioitujen ryhmien turvallisuudesta kertova tieto on sirpaleista, mikä tekee ryhmien vertailusta
vaikeaa. Haavoittuvassa asemassa olevien turvallisuuden tutkiminen on tärkeää turvallisuuden parantamisen
kannalta laajemminkin. Erityisesti tietyt turvallisuusongelmat, kuten väkivaltakokemukset, kasautuvat voimakkaasti.
Tämä tarkoittaa sitä, että suurinta osaa väestöstä ne koskettavat hyvin harvoin, ja pieni osa väestöstä kärsii
suurimman osan väkivallasta. Näin ollen tämän väestönosan tilanteen ymmärtäminen, ja siihen vaikuttaminen
vaikuttaa kokonaisuuteen suhteellisesti tarkasteltuna hyvin paljon.

Eriarvoistumiseen ja syrjäytymiseen liittyvät ongelmat, kuten haavoittuva sosioekonominen asema sekä päihde- ja
mielenterveysongelmat altistavat yksilön monille turvallisuusuhkille. Heikko sosioekonominen asema ja
syrjäytyminen ovat suurimpia perinteisten turvallisuusuhkien, kuten rikollisuuden ja sen uhriksi joutumisen
taustatekijöitä. (Sisäministeriö 2019 :Kansallinen riskiarvio 2018; SPEK Laurikainen, H ja Nikkanen, M). 2020).
Yhteiskunnan turvallisuuteen ja uusintarikollisuuteen vaikuttaa se, miten vangit saavat kuntoutusta vankila-aikana
ja miten kuntoutusjatkumot toimivat hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalveluihin, muihin julkisiin palveluihin
ja järjestöjen palveluihin.

Ennaltaehkäisevään turvallisuustyöhön ja kokonaishyvinvoinnin edistämiseen on panostettava

Sisäisen turvallisuuden ja yhteiskunnan vakauden säilyttämisen kannalta on tärkeää tehdä ennaltaehkäisevää
turvallisuustyötä ja vaikuttaa turvallisuuden juurisyihin. Sisäministeriön selvityksessä haavoittuviin ryhmiin
kuuluvien ihmisten turvallisuuden kokemuksista nousivat esiin toimeentuloon sekä sosiaali- ja terveydenhuollon
palveluiden liittyvien ongelmien kytkös turvattomuuden/turvallisuuden kokemuksiin. Haavoittuvista ryhmistä
syrjäytyneet ja syrjäytymisvaarassa olevat henkilöt olivat tehdyssä selvityksessä se ryhmä, joka koki sekä oman että
muiden ihmisten turvallisuuden huonoksi. Heidän kokemuksensa viranomaisista oli heikoin, ja kokemus
turvallisuudesta matalin verrattuna muihin haavoittuviin ryhmiin. Vain puolet tästä ryhmästä oli kääntynyt
viranomaisten puoleen ongelmia kohdatessaan.

Edellä mainitun ryhmän toiveissa oli, että olisi jonkinlaisia ”välikäsiä”, jotka toimisivat asiakkaan ja viranomaisten
välissä ehkäisten putoamista palveluiden ja oikeuksien ulkopuolelle.

Turvallisuutta ei ole ilman ihmisten mahdollisuutta osallistua yhteiskuntaan, eikä ilman terveyttä ja
hyvinvointia. Viranomaisten lisäksi järjestöt moninaisilla palveluillaan turvaavat ihmisten arkea.

(Lähde: Selvitys haavoittuviin ryhmiin kuuluvien turvallisuuden kokemuksista, Sisäministeriön julkaisuja 2021:21)

Allekirjoittajana Margit-verkosto
Vva ry, Irti Huumeista ry, RETS – Rikoksettoman elämän tukisäätiö, Positiiviset ry, Hiv-Finland ja Pro-tukipiste ry (Pro Centre Finland).