Riski jäädä asunnottomaksi on ollut suurempi pienituloisilla, maahanmuuttajataustaisilla sekä päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivillä, mutta nyt Vailla vakinaista asuntoa ry:n (Vva ry) asumisneuvonnan kävijöissä on yhä enemmän ihmisiä, joita tällaiset uhat eivät ole aiemmin koskettaneet.

Koronaepidemian vaikutukset asunnottomuuteen ovat jo näkyvissä. Asumisneuvontatilanteissa olen kohdannut useita epidemian aikana kriisin kokeneita työssäkäyviä ja yrittäjätaustaisia ihmisiä, jotka ovat ajautuneet asunnottomaksi. Kun ihminen menettää yllättäen työnsä tai yrityksensä ja toimeentulo vaarantuu, vuokranmaksuihin voi tulla pian häiriöitä, ihmiset velkaantuvat, häätömäärät kasvavat ja ihmisiä jää asunnottomiksi. Esimerkiksi Vantaalla maaliskuussa, ennen koronaepidemian puhkeamista työttömyysaste oli 12,2 prosenttia, ja nyt se on yli 20 prosenttia.

Myös vuonna 2017 voimaantulleet Kelan linjaukset toimeentulotuesta ja asumisen tuesta heijastuvat edelleenkin ihmisten selviytymiseen arjessa. Heikentynyt toimeentulo vaikuttaa ihmisten asumistilanteisiin ja kärjistyy tässä tilanteessa. Yhteiskunnan tarjoamat tukitoimet liian korkeiden asumiskustannusten osalta eivät ole riittävät eivätkä tarpeeksi selkeät. Oikea-aikainen ja selkeä tuki ja palveluiden saatavuus voisi estää useissa tapauksissa asunnottomaksi joutumista.

Asumisneuvonnassa käyvien henkilöiden asunnottomuuteen johtavista syistä merkittävimpiä ovat:

  • Asunnottomuuden keskeisin juurisyy eli kasvukeskuksissa korkeat vuokrat ja pula kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista.
  • Luottotietojen menetys ja riittävän toimeentulotuen saaminen Kelasta ovat olleet suurimpia syitä asunnottomuuteen.
    Etenkin vuokravelka on tilanne, joka tulisi selvittää yhteistyössä kunnan oikeusavun, ulosoton ja velkaneuvonnan kanssa.
  • Liian kallis asunto: Kela-kriteerien mukaan toimeentulotukea saava asiakas voi saada asumiseensa tukea, mikäli hän asuu kohtuuhintaisessa asunnossa.
  • Vaikeus saada kotivakuutusta.
  • Päihde- ja mielenterveysongelmaisten ihmisten asunnottomuus juontuu usein tilanteista, joissa heillä on vaikea sitoutua sovittuihin tapaamisiin, kun elämänhallinta on hukassa. Takana saattaa olla velkaantumista, epäonnistuneita muuttoja jne. Asunnottomuus voi olla niin sanotusti ”viimeinen niitti” riittävien ja tarpeita vastaavien palvelujen saamiseksi.
  • Asunnottomaksi ajautuneet, matalapalkkaisille aloille sijoittuneet, esimerkiksi koulutetut hoitajat ja sosiaalialan ammattilaiset, joiden tulot eivät riitä asumiskustannusten kattamiseen.
  • Koronakriisin seurauksena yritystoimintansa ja työpaikkansa menettäneet.

Kohtuuhintaisen asunnon määritelmä on ristiriitainen verrattuna vallitseviin asuntomarkkinoihin. Esimerkiksi vuonna 2020 Kela hyväksyy yhden hengen taloudessa asumismenoina enintään 520 euroa Helsingissä ja 503 euroa Espoossa ja Vantaalla. Toimeentulotukiasiakkaat voivat saada täydentävänä palveluna sosiaalisin perustein maksimissaan 690 euroa vuokramenoja korvattaviksi. Pääkaupunkiseudulla näihin hintaluokkiin menevien asuntojen saatavuus ei vastaa tarpeeseen.

Noin viisi prosenttia Vailla vakinaista asuntoa ry:n asumisneuvonnasta käyneistä hoitoalan työntekijöistä ja erilaisista pätkätyöläisistä on päätynyt asunnottomiksi esimerkiksi avio- tai avoerotilanteissa tai jonkun muun elämää kohdanneen kriisin jälkeen. Heillä saattaa olla lapsi tai useampi alaikäinen huollettavana. Kela kehottaa muuttamaan edullisempaan vuokra-asuntoon toimeentulotuen jatkumiseksi. Palkkasaatavat vaihtelevat ja tulot ovat liian pienet nykyiseen vuokraan nähden. Tuet riittävät juuri ja juuri elämiseen ja useat elävät köyhyysrajan alapuolella tai siinä rajalla. Matalapalkkaista työtä tekevät ja eläkeläiset ovatkin jo osa syrjäytymisuhan alla olevista asunnottomista ja yksi suurimmista väliinputoajista.
Nyt moni yrittäjä, jonka yritystoiminta on tyrehtynyt koronakriisin seurauksena, on tilanteessa, jossa tarvitaan nopeasti ratkaisuja ja selkeitä käytäntöjä. Ihminen voi tuntea joutuneensa tilanteeseen, josta ei ole ulospääsyä, ja asunnottomaksi joutuminen voi olla niin sanotusti viimeinen piste.

Ihmisten ponnistelut ja yritykset takaisin yhteiskuntaan saattavat uuvuttaa ja jopa lamauttaa. Loppuun palaminen ja pahimmassa tapauksessa useita vaikeita vaiheita läpikäyneen ihmisen asunnottomuus ovat joskus hankalasti hahmotettavia kokonaisuuksia. Kuulen aina välillä, että asunnoton on itse tilansa aiheuttanut. Syyttelyn sijaan näkökulmaa on laajennettava yksittäisestä ihmisestä koko yhteiskunnan rakenteisiin. Hyvinvointivaltion pitäisi pystyä tarjoamaan kriiseissäkin kaikki perusoikeuksiin, toimeentuloon ja hyvinvointiin liittyvät tuet ja palvelut kaikille ihmisille ja hoitaa kriisien seuraukset inhimillisessä ajassa.

Teksti: Ulla Pyyvaara

Kirjoittaja on Vailla vakinaista asuntoa ry:n asumisneuvoja, Vahti ry hallituksen sihteeri ja Vantaan asunnottomien yön pj.

Vva ry:n asumisneuvoja antaa asumisneuvontaa pääkaupunkiseudun kävijöille Helsingin ja Vantaan toimipisteissä asunnottomuustilanteen korjaamiseksi sekä ohjausta toimeentuloasioissa.
Työote on ratkaisukeskeinen, jossa kohtaamiset kävijöiden kanssa tapahtuvat motivoivan haastattelun kautta. Tavoitteena on jokaisen asumisneuvontaan tulevan kävijän tarpeisiin sopivan asumisratkaisun löytäminen riittävästi aikaa antaen. Yhteistyötä tehdään pääkaupunkiseudulla viranomaisten, vuokranantajien ja kävijän tarpeista läpinäkyvyyden periaatteella. Tavoitteena on asunnon löytäminen kohtuuajassa kävijän ja hänen perheensä (ruokakunnan) tarpeita kuunnellen, ja tarvittaessa kävijän ohjaaminen muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen piiriin.

LÄHDE: Asumisen rahoitus -ja kehittämiskeskus ARA-vuokra-asuntojen vuokrat alueittain, 4. neljännes 2019/ pääkaupunkiseutu

Asunnottomien yön teemana on tänä syksynä ”Oma koti hurjan kallis”. Koronakriisin vaikutukset talouteen ovat kiistattomat, ja asunnottomuus tulee todennäköisesti lisääntymään. Asunnottomien yö nostaa esiin asumis- ja velkaneuvontaa eli antaa käytännön apua ja neuvoja, miten toimia asunnottomuusuhan alla, miten pysäyttää velkaantumisen kierre ja miten päästään omaan elämäntilanteeseen sopivaan asuntoon kiinni.