Business Finland jakoi rahaa yrityksille kehittämistyöhön, vaikka yrityksillä ei ollut rahaa maksaa olemassa olevien ihmisten palkkoja ja yrityksen normaaleja kuluja. Sosiaali- ja terveysministeriö avasi myös erityisen koronahaun järjestöille akuutin tilanteen ratkaisemiseksi. Toivottavasti tämä haku osuu maaliinsa ja järjestöt saavat rahoitusta akuuttiin tilanteeseen eli kohderyhmänsä erityisiin tarpeisiin eikä uuden kehittämiseen.
En väitä, etteikö työn kehittäminen ole tärkeää, mutta ehkä nyt ei ole sen aika. Pääministerikin totesi, että kriisin keskellä ei ole aika arvioida toimintaa vaan toimia. Arvioinnin aika on myöhemmin.

Nyt jos koskaan on järjestöjen tärkeää palvella omaa kohderyhmäänsä, jotka ovat juuri se ryhmä, jonka etuja järjestöt valvovat. Monet näistä ryhmistä ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. Monet järjestöt ovat joutuneet hankkimaan suojavälineitä henkilöstölleen maksoi mitä maksoi, koska huoltovarmuusvarastoista ei niitä sattuneesta syystä ole liiennyt jaettavaksi. Kävijöiden terveyttä ja tilaa on myös suojattava kaikin mahdollisin keinoin.

Valtioneuvoston kehotus sai organisaatiot määräämään maaliskuun alussa työntekijänsä etätöihin. Asumisneuvojamme totesivat heti, etteivät heidän kävijänsä saa apuna ”etänä” eivätkä hyödy digitaalisista palveluista, sillä neuvonta vaatii henkilökohtaisen kohtaamisen monimutkaisine papereiden selvittelyineen. Myös tietosuojalakiin liittyvät säädökset estävät joidenkin asioiden eteenpäin viemistä ilman henkilökohtaista tapaamista.

Kadulla näkyi nopeasti väsyneitä, nälkäisiä ja likaisia ihmisiä. Heiltä oli kokoontumiskiellon takia suljettu miltei kaikki päiväpalvelut ja yleiset tilat, joissa pystyi ennen viettämään edes osan päivästä. Oma järjestöni ei sulkenut ainuttakaan palvelua vaan reagoi ketterästi muuttuneeseen tilanteeseen, rajasi matalan kynnyksen kävijämäärät alle kymmeneen kerralla, siirsi yökeskuksen toiminnan toiseen paikkaan taloudellisella riskillä ja vetosi varainhankinnan keinoin suureen yleisöön, jotta kadulla oleville saadaan ruokaa, puhtaita vaatteita, hygieniatuotteita sekä mahdollisuus lepoon.

Erityisen ilahtunut olen ollut kaupungin toiminnasta, joka heräsi kokoamaan kaikki toimijat yhteen ja alkoi kootusti kerätä tietoa päätöksenteon tueksi kadulla olevien tilanteesta. Tämä olisi ollut hyvä tehdä jo kauan aikaa sitten, mutta parempi myöhään kuin…

Järjestöt tarvitsevat nyt oikein kohdennettuja resursseja, joita viisaasti yhdistämällä ja aidolla tarpeeseen perustuvalla yhteistyöllä auttavat ihmisryhmiä, jotka jäävät syrjään tässä vaikeassa tilanteessa.

Vva ry:n asia on vastata haavoittuvassa asemassa olevien, pienten syrjäytyneiden ryhmien tarpeisiin ja yrittää kaikin keinoin turvata heille mahdollisuudet täyttää inhimilliset tarpeet (lepo, ravitsemus, hygienia ja pääsy terveydenhuollon palveluihin tarvittaessa). Näitä ei saa unohtaa oli kyse sitten perusarjesta tai poikkeustilanteista.
Uutta kehitetään ja vanhoja käytänteitä parannetaan mielellään ja niin, että ne lähtevät järjestöjen kohderyhmän tarpeista sekä parantavat heidän elämäänsä ja oikeuksiaan.

Teksti: Sanna Tiivola

Kirjoittaja on Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja.