Asunnottomat ihmiset kohtaavat paljon ennakkoluuloja ja negatiivista suhtautumista. Näin suomen kielen päivänä voimme miettiä, miten sanojen valinnoilla voimme vaikuttaa asenteisiin ja puhua asunnottomuutta kokevien ihmisten oikeuksien puolesta.
Ennakkokäsitykset lisäävät asunnottomuudesta johtuvaa häpeää ja syyllisyyttä. Ennakkokäsitysten taakse on myös helppo piiloutua, kun pitäisi miettiä ratkaisuja asunnottomuuden poistamiseksi. Kun laajennamme ymmärrystä asunnottomuuden syistä ja asunnottomuuden poistamiseen johtavista ratkaisuista, ennakkoluulot ja negatiiviset asenteet hälvenevät.
Vailla vakinaista asuntoa ry tekee työtä, jotta asunnottomuudesta puhutaan aina yhteiskunnan rakenteellisena ongelmana ja ihmisoikeusnäkökulmasta. Yksittäisten asunnottomuutta kokevien ihmisten tarinat toki kiinnostavat. Ihmiset ovat uteliaita tirkistelemään toisten elämää, mutta asunnottomuus näyttäytyy tuollaisten tarinoiden kautta usein henkilökohtaisten valintojen lopputulemana, jota värittävät päihde- ja mielenterveyssairaudet. Kuitenkin tavallisia tilanteita asunnon menettämiseen ovat sellaiset elämää kohtaavat kriisit kuten avio- tai avoero, työttömäksi jääminen, sairastuminen tai puolison kuolema. Kun tarinat kehystetään asunnottomuutta tuottavilla yhteiskunnallisilla rakenteilla kuten korkeilla asumiskustannuksilla, työmarkkinoiden vinoutumilla tai palvelujärjestelmien pirstaleisuudella, ollaan lähempänä totuutta. Näin saadaan esille myös päättäjien vastuu asunnottomuuden vähentämisestä.
Ennakkoluulojen karistaminen kannattaa aloittaa katsomalla peiliin. Onko sinulla negatiivisia ennakkokäsityksiä asunnottomuutta kokevista ihmisistä? Käytätkö tietämättäsi sanoja, jotka voivat lisätä asunnottomuuteen liittyvä häpeää?
Sosiaalialalla vaikuttavat ammattilaiset voivat puolestaan kysyä itseltään, millaista kieltä he käyttävät asunnottomuutta kokevien ihmisten kanssa kommunikoidessaan. Sanat voivat nimittäin olla myös huomaamatta vallankäytön välineinä. Ammattikunnan sisällä käytettävät sanat, termit ja ilmaisut eivät välttämättä avaudu kaikille eivätkä ihmiset usein kehtaa sanoa, etteivät he ymmärrä, mitä toinen tarkoittaa. Sanoilla voidaan siis vieraannuttaa, mutta myös etäännyttää asioita ja ongelmia. Kun keksimme kierteleviä ja kaartelevia ilmaisuja vaikkapa vaikeissa elämäntilanteissa olevista ihmisistä, heidän tilanteistaan, tarpeistaan ja ratkaisuista, saatamme tehdä karhunpalveluksen itse asialle eikä ongelman ydin avaudu kenellekään muulle kuin pienelle ammatilliselle sisäpiirille.
Jos ei tiedä, mitä ilmaisuja käyttää, mikä on kunnioittavaa kielenkäyttöä, mikä on ymmärrettävää, mikä loukkaa, kysy rohkeasti heiltä, joita asia suoraan koskettaa.
Muistan, kun kolme vuotta sitten olin juuri aloittanut Vva ry:llä viestinnän asiantuntijana ja avasin toimistomme oven eräälle naiselle. Hän näki minut ensimmäistä kertaa ja alkoi pää hieman kumarassa selittää:
”Moi! Mä olen ”Lissu”. Tulin hakeen vähän vaatetta. Mä oon asunnoton… eiku miten meitä nykyään pitää sanoa silleen hienommin?”
Se pysäytti.
Näin puhut kunnioittavammin:
Asunnottomuus on tilanne ja olosuhde, ei kenenkään ihmisen ominaisuus.
Asunnottomuus on yhteiskunnallinen ongelma, jonka perimmäisiä syitä ovat eriarvoisuus, talouden suhdannevaihtelut sekä asumisen kalleus.
X Asunnoton =
√ Asunnoton ihminen, asunnottomuutta kokeva, asunnottomuutta kokenut ihminen, vailla asuntoa oleva ihminen
X Asuntola =
√ Asumisyksikkö
X Markä puoli ja kuiva puoli =
√ Päihteiden vaikutuksen alla oleville ihmisille suunnattu hätämajoitus ja päihteetön hätämajoitus
X Narkkari, nisti, juoppo, pultsari =
√ Ihminen, jolla on päihderiippuvuus tai päihdesairaus
X Yömaja =
√ Hätämajoitus, ensisuoja
Asunnottomuusilmiöön ja -työhön liittyvää sanastoa:
ARA = asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus,
joka vastaa keskeisesti hallituksen asuntopolitiikan
toimeenpanosta muun muassa lainoittamalla
kohtuuhintaista asuntorakentamista. ARA kerää
asunnottomana olevien määrää koskevat vuosittain
julkaistavat tilastot.
Asumisen tuki = kuntien asumisen tuen toiminnot
vastaavat täysi-ikäisten asunnottomien
yksin elävien, lapsettomien pariskuntien sekä
mielenterveysasiakkaiden asumispalveluiden
järjestämisestä. Asumisen tuen palveluja ovat
muun muassa sijoitus- ja arviointityö sekä tuetun
asumisen sosiaalipalvelut.
Asumisneuvoja = antaa tukea asumiseen
liittyvissä kysymyksissä ja on asunnottomuutta
ennaltaehkäisevää toimintaa. Asumisneuvojat
auttavat esimerkiksi vuokranmaksuvaikeuksissa,
häätöuhkatilanteissa, etujen ja tukien hakemiseen
liittyvissä kysymyksissä sekä muissa asumiseen
liittyvissä haasteissa.
Asumisohjaaja = toimii asukkaiden asumisen ja
arjen tukena.
Asumisyksikkö tai asumispalveluyksikkö =
asumisyksikkö on asumispalvelua, jota kaupungit
ja kunnat ostavat järjestöiltä ja yrityksiltä. Kunta
tai kaupunki voi myös itse hoitaa asumispalvelunsa.
Asumisyksikoihin hakeudutaan monissa
kaupungeissa (aikuis)sosiaalityön kautta. Asumisyksikoissä
asutaan omalla vuokrasopimuksella.
Asunto ensin -malli = mallia ohjaa ajatus, että
asunto on osa ihmisoikeuksia ja ihmisen perusoikeus.
Siinä kaikki asunnottomuutta kokevan
eteen tehtävä työ lähtee siitä, että tukitoimista
ensimmäinen on asunnon tarjoaminen, muut
tukitoimet taas räätälöidään tarveperusteisesti.
Etsivä työ, jalkautuva työ = etsivän työn tarkoituksena
on tavoittaa mm. ulkona eläviä julkisten ja
kolmannen sektorin palvelujen ulkopuolelle
syystä tai toisesta jääviä henkilöitä, ehkäistä henkeä
ja terveyttä uhkaavien vammojen syntymistä
ja tukea palveluiden piiriin pääsyä.
Hajasijoitettu tuettu asuminen = itsenäistä
asumista muun asuntokannan joukossa olevassa
vuokra-asunnossa, jonne saa tarvittaessa henkilökohtaisiin
tarpeisiin räätälöityä tukea.
Hätämajoitus tai ensisuoja = hätämajoituksella
tarkoitetaan tilapäistä asumista, joka kestää vain
yön tai kaksi. Palvelu on ilmainen. Hätämajoituspaikat
voivat olla päihteettömiä ja päihteiden
vaikutuksen alaisina oleville ihmisille tarkoitettuja.
Helsingissä järjestetään hätämajoitusta myös
paperittomille ihmisille.
Jälkihuolto = 18−21-vuotiaiden lastensuojelutaustaisten
nuorten tuki.
Kodittomuus = muissa maissa enemmän käytetty
termi. Suomessa mieluummin asunnottomuus.
Asunnottomuus viittaa siihen, että henkilö on
vailla fyysistä asuntoa. Asunto on hänen ensisijainen
tarpeensa. Kodittomuus puolestaan viittaa
syvällisempään suhteeseen omaan asuntoon ja
kodin tunnun merkitykseen. Esimerkiksi henkilö,
jolla on asunto asumisyksikössä, saattaa kokea itsensä
kodittomaksi, jos hän ei ole pystynyt syystä
tai toisesta kyennyt tekemään asunnostaan kotia.
Kokemusasiantuntija = hänellä on omakohtaista
kokemusta esimerkiksi asunnottomuudesta. Kokemusasiantuntija
on mukana palveluiden suunnittelussa,
kehittämisessä, arvioinnissa tai toimii
vertaistyöntekijänä tai kokemuskouluttajana.
Kriisimajoitus = väliaikainen asumismuoto, joka
kestää yleensä muutamia kuukausia. Kriisimajoitusta
saattavat tarjota esim. kaupunki tai seurakunta
ihmisen akuuttiin kriisitilanteeseen.
Liikkuva väestö = käsitteellä viitataan EU-alueelta
tulleisiin oikeudettomassa asemassa oleviin
ihmisiin, joiden vakuutusturva ei ole voimassa
Suomessa eikä lähtömaassa. Suurin osa heistä on
myös vailla asuntoa. Näkyvin ryhmä ovat Itä-Euroopan
romanit, mutta vastaavassa tilanteessa
olevia ihmisiä tulee kaikkialta Euroopasta.
MAL-sopimus = MAL-sopimus on valtion ja kuntien
välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen
sopimus.
Matalan kynnyksen palvelu tai kynnyksetön
palvelu = matalan kynnyksen palveluilla tarkoitetaan
palveluita, joilla on normaaleihin palveluihin
verrattuna matalampi kynnys. Palvelun tarkoituksena
on tavoittaa ihmisiä, jotka ovat syystä tai
toisesta jääneet palvelujärjestelmän ulkopuolelle.
Palveluohjaus = asiakaslähtöinen sosiaali- ja
terveysalan asiakastyö, jossa vahvistetaan ihmisen
itsenäistä elämänhallintaa ja ohjataan hänet
hänelle sopivien palveluiden piiriin.
Paperittomuus = paperittomuudelle ei ole
yksiselitteistä määritelmää. Käytännössä paperiton
on henkilö, joka elää Suomessa vailla laillista
oleskeluoikeutta. Usein paperittomuudella viitataan
EU-alueen ulkopuolelta tulleisiin henkilöihin,
mutta myös vailla vakuutusturvaa Suomessa tai
lähtömaassaan olevat EU-kansalaiset voidaan
lukea paperittomiksi. Osa paperittomista ajautuu
asunnottomiksi ja heidän tilanteensa on erityisen
hankala, koska heidän oikeutensa palveluihin
ovat hyvin rajatut.
Piiloasunnottomuus = piiloasunnottomuudella
viitataan kahteen eri ryhmään. Ensimmäiseen
ryhmään kuuluvat ihmiset, jotka asuvat tilapäisesti
tuttavien tai sukulaisten luona ja he näkyvät
tilastoissa. Tämän lisaksi on ryhmä piiloasunnottomia,
joiden asunnottomuus ei tule näkyväksi
edes tilastojen tasolla.
Pitkaaikaisasunnottomuus = asunnottomuus
on pitkäaikaista silloin, kun se on kestänyt vähintään
yhden vuoden tai henkilö on ollut toistuvasti
vailla asuntoa viimeisen kolmen vuoden aikana.
Päiväkeskus = yleensä päiväsaikaan toimiva
matalan kynnyksen tai kynnyksetön palvelu. Päiväkeskukset
voivat muun muassa tarjota palveluohjausta
ja vertaistukea. Siellä voidaan tarjota
lämpimiä aterioita tai ne voivat toimia rentoina
olohuonetiloina.
Satelliittiasunnot = muun muassa mielenterveys-
ja päihdekuntoutujille tarkoitettuja tukiasuntoja,
joissa henkilökunta avustaa, ohjaa ja seuraa
asukkaan arjessa pärjäämistä yksilöllisesti sovittujen
käyntikertojen ja tapaamisten mukaan.
Tuettu asuminen, tukiasuminen = tuetulla asumisella
tarkoitetaan asumisen yhteydessä tarjottavaa
ammattilaisen tukea. Tuki voi tapahtua sekä
hajasijoitetussa asumisessa etta asumisyksikössä.
Ihmisen itsenäisen asumisen tukemiseen kuuluu
muun muassa sosiaalinen tuki ja palveluohjaus.
Vertaistyöntekijä = vertaistyöntekijällä on
omakohtaista kokemusta esimerkiksi asunnottomuudesta,
josta kertynyttä tietoa ja osaamista
hän käyttää apuna työssään. Vertaistyöntekijä voi
toimia vapaaehtoisena tai palkattuna työntekijänä.
Vertaistyöntekijoiden keskeinen tehtävä on
toimia “siltana” ihmisen ja viranomaisen välissä
tai esimerkiksi auttaa asunnottomuutta kokevia
palveluiden piiriin.
(Lähde: Vva ry:n, Y-säätiön, Kalliola Setlementin, Sininauhasäätiön ja Monihelin vuonna 2019 julkaistu ”Toimittaja, sinua tarvitaan muutoksessa! Opas asunnottomuudesta viestimiseen.”)
Erja Morottaja
Kirjoittaja on Vailla vakinaista asuntoa ry:n viestintäpäällikkö.
