Asunnottomat ihmiset kohtaavat paljon ennakkoluuloja ja negatiivista suhtautumista. Näin suomen kielen päivänä voimme miettiä, miten sanojen valinnoilla voimme vaikuttaa asenteisiin ja puhua asunnottomuutta kokevien ihmisten oikeuksien puolesta.

Ennakkokäsitykset lisäävät asunnottomuudesta johtuvaa häpeää ja syyllisyyttä. Ennakkokäsitysten taakse on myös helppo piiloutua, kun pitäisi miettiä ratkaisuja asunnottomuuden poistamiseksi. Kun laajennamme ymmärrystä asunnottomuuden syistä ja asunnottomuuden poistamiseen johtavista ratkaisuista, ennakkoluulot ja negatiiviset asenteet hälvenevät.

Vailla vakinaista asuntoa ry tekee työtä, jotta asunnottomuudesta puhutaan aina yhteiskunnan rakenteellisena ongelmana ja ihmisoikeusnäkökulmasta. Yksittäisten asunnottomuutta kokevien ihmisten tarinat toki kiinnostavat. Ihmiset ovat uteliaita tirkistelemään toisten elämää, mutta asunnottomuus näyttäytyy tuollaisten tarinoiden kautta usein henkilökohtaisten valintojen lopputulemana, jota värittävät päihde- ja mielenterveyssairaudet. Kuitenkin tavallisia tilanteita asunnon menettämiseen ovat sellaiset elämää kohtaavat kriisit kuten avio- tai avoero, työttömäksi jääminen, sairastuminen tai puolison kuolema. Kun tarinat kehystetään asunnottomuutta tuottavilla yhteiskunnallisilla rakenteilla kuten korkeilla asumiskustannuksilla, työmarkkinoiden vinoutumilla tai palvelujärjestelmien pirstaleisuudella, ollaan lähempänä totuutta. Näin saadaan esille myös päättäjien vastuu asunnottomuuden vähentämisestä.

Ennakkoluulojen karistaminen kannattaa aloittaa katsomalla peiliin. Onko sinulla negatiivisia ennakkokäsityksiä asunnottomuutta kokevista ihmisistä? Käytätkö tietämättäsi sanoja, jotka voivat lisätä asunnottomuuteen liittyvä häpeää?

Sosiaalialalla vaikuttavat ammattilaiset voivat puolestaan kysyä itseltään, millaista kieltä he käyttävät asunnottomuutta kokevien ihmisten kanssa kommunikoidessaan. Sanat voivat nimittäin olla myös huomaamatta vallankäytön välineinä. Ammattikunnan sisällä käytettävät sanat, termit ja ilmaisut eivät välttämättä avaudu kaikille eivätkä ihmiset usein kehtaa sanoa, etteivät he ymmärrä, mitä toinen tarkoittaa. Sanoilla voidaan siis vieraannuttaa, mutta myös etäännyttää asioita ja ongelmia. Kun keksimme kierteleviä ja kaartelevia ilmaisuja vaikkapa vaikeissa elämäntilanteissa olevista ihmisistä, heidän tilanteistaan, tarpeistaan ja ratkaisuista, saatamme tehdä karhunpalveluksen itse asialle eikä ongelman ydin avaudu kenellekään muulle kuin pienelle ammatilliselle sisäpiirille.

Jos ei tiedä, mitä ilmaisuja käyttää, mikä on kunnioittavaa kielenkäyttöä, mikä on ymmärrettävää, mikä loukkaa, kysy rohkeasti heiltä, joita asia suoraan koskettaa.

Muistan, kun kolme vuotta sitten olin juuri aloittanut Vva ry:llä viestinnän asiantuntijana ja avasin toimistomme oven eräälle naiselle. Hän näki minut ensimmäistä kertaa ja alkoi pää hieman kumarassa selittää:
”Moi! Mä olen ”Lissu”. Tulin hakeen vähän vaatetta. Mä oon asunnoton… eiku miten meitä nykyään pitää sanoa silleen hienommin?”
Se pysäytti.

Näin puhut kunnioittavammin:

Asunnottomuus on tilanne ja olosuhde, ei kenenkään ihmisen ominaisuus.
Asunnottomuus on yhteiskunnallinen ongelma, jonka perimmäisiä syitä ovat eriarvoisuus, talouden suhdannevaihtelut sekä asumisen kalleus.

X Asunnoton =

Asunnoton ihminen, asunnottomuutta kokeva, asunnottomuutta kokenut ihminen, vailla asuntoa oleva ihminen

X Asuntola =

Asumisyksikkö

X Markä puoli ja kuiva puoli =

Päihteiden vaikutuksen alla oleville ihmisille suunnattu hätämajoitus ja päihteetön hätämajoitus

X Narkkari, nisti, juoppo, pultsari =

Ihminen, jolla on päihderiippuvuus tai päihdesairaus

X Yömaja =

Hätämajoitus, ensisuoja

Asunnottomuusilmiöön ja -työhön liittyvää sanastoa:

ARA = asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus,

joka vastaa keskeisesti hallituksen asuntopolitiikan

toimeenpanosta muun muassa lainoittamalla

kohtuuhintaista asuntorakentamista. ARA kerää

asunnottomana olevien määrää koskevat vuosittain

julkaistavat tilastot.

 

Asumisen tuki = kuntien asumisen tuen toiminnot

vastaavat täysi-ikäisten asunnottomien

yksin elävien, lapsettomien pariskuntien sekä

mielenterveysasiakkaiden asumispalveluiden

järjestämisestä. Asumisen tuen palveluja ovat

muun muassa sijoitus- ja arviointityö sekä tuetun

asumisen sosiaalipalvelut.

 

Asumisneuvoja = antaa tukea asumiseen

liittyvissä kysymyksissä ja on asunnottomuutta

ennaltaehkäisevää toimintaa. Asumisneuvojat

auttavat esimerkiksi vuokranmaksuvaikeuksissa,

häätöuhkatilanteissa, etujen ja tukien hakemiseen

liittyvissä kysymyksissä sekä muissa asumiseen

liittyvissä haasteissa.

 

Asumisohjaaja = toimii asukkaiden asumisen ja

arjen tukena.

 

Asumisyksikkö tai asumispalveluyksikkö =

asumisyksikkö on asumispalvelua, jota kaupungit

ja kunnat ostavat järjestöiltä ja yrityksiltä. Kunta

tai kaupunki voi myös itse hoitaa asumispalvelunsa.

Asumisyksikoihin hakeudutaan monissa

kaupungeissa (aikuis)sosiaalityön kautta. Asumisyksikoissä

asutaan omalla vuokrasopimuksella.

 

Asunto ensin -malli = mallia ohjaa ajatus, että

asunto on osa ihmisoikeuksia ja ihmisen perusoikeus.

Siinä kaikki asunnottomuutta kokevan

eteen tehtävä työ lähtee siitä, että tukitoimista

ensimmäinen on asunnon tarjoaminen, muut

tukitoimet taas räätälöidään tarveperusteisesti.

 

Etsivä työ, jalkautuva työ = etsivän työn tarkoituksena

on tavoittaa mm. ulkona eläviä julkisten ja

kolmannen sektorin palvelujen ulkopuolelle

syystä tai toisesta jääviä henkilöitä, ehkäistä henkeä

ja terveyttä uhkaavien vammojen syntymistä

ja tukea palveluiden piiriin pääsyä.

 

Hajasijoitettu tuettu asuminen = itsenäistä

asumista muun asuntokannan joukossa olevassa

vuokra-asunnossa, jonne saa tarvittaessa henkilökohtaisiin

tarpeisiin räätälöityä tukea.

 

Hätämajoitus tai ensisuoja = hätämajoituksella

tarkoitetaan tilapäistä asumista, joka kestää vain

yön tai kaksi. Palvelu on ilmainen. Hätämajoituspaikat

voivat olla päihteettömiä ja päihteiden

vaikutuksen alaisina oleville ihmisille tarkoitettuja.

Helsingissä järjestetään hätämajoitusta myös

paperittomille ihmisille.

 

Jälkihuolto = 18−21-vuotiaiden lastensuojelutaustaisten

nuorten tuki.

 

Kodittomuus = muissa maissa enemmän käytetty

termi. Suomessa mieluummin asunnottomuus.

Asunnottomuus viittaa siihen, että henkilö on

vailla fyysistä asuntoa. Asunto on hänen ensisijainen

tarpeensa. Kodittomuus puolestaan viittaa

syvällisempään suhteeseen omaan asuntoon ja

kodin tunnun merkitykseen. Esimerkiksi henkilö,

jolla on asunto asumisyksikössä, saattaa kokea itsensä

kodittomaksi, jos hän ei ole pystynyt syystä

tai toisesta kyennyt tekemään asunnostaan kotia.

 

Kokemusasiantuntija = hänellä on omakohtaista

kokemusta esimerkiksi asunnottomuudesta. Kokemusasiantuntija

on mukana palveluiden suunnittelussa,

kehittämisessä, arvioinnissa tai toimii

vertaistyöntekijänä tai kokemuskouluttajana.

 

Kriisimajoitus = väliaikainen asumismuoto, joka

kestää yleensä muutamia kuukausia. Kriisimajoitusta

saattavat tarjota esim. kaupunki tai seurakunta

ihmisen akuuttiin kriisitilanteeseen.

 

Liikkuva väestö = käsitteellä viitataan EU-alueelta

tulleisiin oikeudettomassa asemassa oleviin

ihmisiin, joiden vakuutusturva ei ole voimassa

Suomessa eikä lähtömaassa. Suurin osa heistä on

myös vailla asuntoa. Näkyvin ryhmä ovat Itä-Euroopan

romanit, mutta vastaavassa tilanteessa

olevia ihmisiä tulee kaikkialta Euroopasta.

 

MAL-sopimus = MAL-sopimus on valtion ja kuntien

välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen

sopimus.

 

Matalan kynnyksen palvelu tai kynnyksetön

palvelu = matalan kynnyksen palveluilla tarkoitetaan

palveluita, joilla on normaaleihin palveluihin

verrattuna matalampi kynnys. Palvelun tarkoituksena

on tavoittaa ihmisiä, jotka ovat syystä tai

toisesta jääneet palvelujärjestelmän ulkopuolelle.

 

Palveluohjaus = asiakaslähtöinen sosiaali- ja

terveysalan asiakastyö, jossa vahvistetaan ihmisen

itsenäistä elämänhallintaa ja ohjataan hänet

hänelle sopivien palveluiden piiriin.

 

Paperittomuus = paperittomuudelle ei ole

yksiselitteistä määritelmää. Käytännössä paperiton

on henkilö, joka elää Suomessa vailla laillista

oleskeluoikeutta. Usein paperittomuudella viitataan

EU-alueen ulkopuolelta tulleisiin henkilöihin,

mutta myös vailla vakuutusturvaa Suomessa tai

lähtömaassaan olevat EU-kansalaiset voidaan

lukea paperittomiksi. Osa paperittomista ajautuu

asunnottomiksi ja heidän tilanteensa on erityisen

hankala, koska heidän oikeutensa palveluihin

ovat hyvin rajatut.

 

Piiloasunnottomuus = piiloasunnottomuudella

viitataan kahteen eri ryhmään. Ensimmäiseen

ryhmään kuuluvat ihmiset, jotka asuvat tilapäisesti

tuttavien tai sukulaisten luona ja he näkyvät

tilastoissa. Tämän lisaksi on ryhmä piiloasunnottomia,

joiden asunnottomuus ei tule näkyväksi

edes tilastojen tasolla.

 

Pitkaaikaisasunnottomuus = asunnottomuus

on pitkäaikaista silloin, kun se on kestänyt vähintään

yhden vuoden tai henkilö on ollut toistuvasti

vailla asuntoa viimeisen kolmen vuoden aikana.

 

Päiväkeskus = yleensä päiväsaikaan toimiva

matalan kynnyksen tai kynnyksetön palvelu. Päiväkeskukset

voivat muun muassa tarjota palveluohjausta

ja vertaistukea. Siellä voidaan tarjota

lämpimiä aterioita tai ne voivat toimia rentoina

olohuonetiloina.

 

Satelliittiasunnot = muun muassa mielenterveys-

ja päihdekuntoutujille tarkoitettuja tukiasuntoja,

joissa henkilökunta avustaa, ohjaa ja seuraa

asukkaan arjessa pärjäämistä yksilöllisesti sovittujen

käyntikertojen ja tapaamisten mukaan.

 

Tuettu asuminen, tukiasuminen = tuetulla asumisella

tarkoitetaan asumisen yhteydessä tarjottavaa

ammattilaisen tukea. Tuki voi tapahtua sekä

hajasijoitetussa asumisessa etta asumisyksikössä.

Ihmisen itsenäisen asumisen tukemiseen kuuluu

muun muassa sosiaalinen tuki ja palveluohjaus.

 

Vertaistyöntekijä = vertaistyöntekijällä on

omakohtaista kokemusta esimerkiksi asunnottomuudesta,

josta kertynyttä tietoa ja osaamista

hän käyttää apuna työssään. Vertaistyöntekijä voi

toimia vapaaehtoisena tai palkattuna työntekijänä.

Vertaistyöntekijoiden keskeinen tehtävä on

toimia “siltana” ihmisen ja viranomaisen välissä

tai esimerkiksi auttaa asunnottomuutta kokevia

palveluiden piiriin.

(Lähde: Vva ry:n, Y-säätiön, Kalliola Setlementin, Sininauhasäätiön ja Monihelin vuonna 2019 julkaistu ”Toimittaja, sinua tarvitaan muutoksessa! Opas asunnottomuudesta viestimiseen.”)

Erja Morottaja

Kirjoittaja on Vailla vakinaista asuntoa ry:n viestintäpäällikkö.