Helsingin kaupungin kiinteistöyhtiö HEKA valmistelee yli 10 % vuokrankorotuksia. Perusteiksi ilmoitetaan korkotason ja yleisen kustannustason nousu.
Pääkaupunkiseudun vuokramarkkinoiden kehitys on ollut menossa parempaan suuntaan. Vuonna 2021 ensimmäisen kerran pitkään aikaan uusien tehtyjen vuokrasopimusten hinta laski. Pienten vuokra-asuntojen saatavuus parani ja vuokrien nousukehityskin näytti hidastuneen. Kehitykseen ovat vaikuttaneet uusien kohteiden käynnistysavustukset, markkinatilanne sekä pääkaupunkiseudun kuntien kanssa vuonna 2008 aloitetut MAL-sopimukset, joilla on pitkäaikaisesti turvattu riittävä kaavoitus ja väestön tarpeisiin vastaava asuntopolitiikka kunnissa.
ARA-rahoitteisen asuntokannan vuokratasoon tulee yhä kiinnittää huomiota, vaikka kustannukset ovat nousseet muun muassa maailmantilanteen vuoksi, ja ARA:n omakustannusperiaatteen mukaisesti niitä voidaan kattaa vuokrankorotuksilla. Vailla vakinaista asuntoa ry on jo aiemmin nostanut esille huolensa, että Arava-vuokrien kasvuprosentti on ollut viime vuosina säännöllisesti korkeampi kuin vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen, erityisesti kasvukeskuksissa.
HEKA:n suunnitelmilla vuokrankorotuksilla voi olla kauaskantoiset vaikutukset paitsi yksilön haasteisiin selviytyä jo muutenkin korkeista elinkustannuksista myös koko pääkaupunkiseudun kehitykseen. Pääkaupunkiseudulla tarvitaan työvoimaa erityisesti palvelualoille, ja vuokra-asuntotarve tulee kasvamaan entisestään. Matalapalkka-aloilla työvoiman saanti vaikeutuu, jos ihmisten tulotaso ei riitä edes asumiskustannusten kattamiseen. Tämä estää työvoiman liikkuvuutta sinne, missä työtä on tarjolla, ja pahimmassa tapauksessa koko metropolialueen taloudellinen kasvu ja vetovoima hiipuvat. Tällaisen kehityskulun taloudelliset kustannukset ovat niin korkeat, että niitä on vaikea edes arvioida.
Samaan aikaan hallitusneuvotteluissa olevat puolueet kaavailevat asumistukien leikkauksia. Perusteluina on jopa vääriä olettamuksia asumistuen kohdistumisesta. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan vuosina 2016-2017 teettämän asuntopolitiikan kehittämiskohteisiin keskittyneen tutkimuksen tuloksista selviää, että asumistuki todettiin tehokkaaksi tukimuodoksi, joka kohdentuu välittömästi tukea tarvitseviin, toisin kuin esimerkiksi verotuet tai vuokrasubventiot, jotka siirtäisivät asuntotuotannon painopistettä kohtuuhintaisten asuntojen tuottamisesta sijoitusyhtiöiden rakennuttamiin markkinahintaisiin vuokra-asuntoihin. Asumistukijärjestelmä on todettu läpinäkyväksi kustannusvaikutusten ja kohdentumisen suhteen, ja se tukee myös työvoiman muuttoa kasvukeskuksiin, joissa on työvoiman kysyntää.
Vailla vakinaista asuntoa ry:n asumisneuvonnassa käy jo nyt yhä enenevissä määrin työssäkäyviä matalapalkka-aloilla olevia ja pätkätyötä tekeviä ihmisiä, joiden toimeentulo ei riitä enää edes asumiskustannuksiin. Mahdolliset vuokrankorotukset ja asumiseen liittyvät ”säästökuurit” tulevat aiheuttamaan osalle ihmisistä taloudellisia ongelmia, ja ne lisäävät riskiä jäädä asunnottomaksi.
HEKA:n vuokrankorotuksista ei ole vielä tehty päätöstä. Uusien vuokrien olisi tarkoitus astua voimaan vuoden 2024 alussa. HEKA:lla on pääkaupunkiseudulla noin 50 000 vuokra-asuntoa.