Asunnottomuustyössä on näkynyt viime aikoina paljon vuokravelkaisia väliinputoajia. Osa on niin sanottuja aivan tavallisia perheellisiä ihmisiä, joille vuokrankorotus ja pitkät odotusajat kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen saanniissa ovat johtaneet asunnottomuuteen. On vakinainen työsuhde, harrastuksia ja niin kutsuttu normaali perhe-elämä, mutta vuokrankorotus tai muusta syystä syntynyt vuokravelka painaa. Asunnottomuus ei ole aina huono-osaisten ja väliinputoajien ongelma, vaan sen voi kohdata ihminen, jolla on ollut elämänhallinta täysin kunnossa.
Asunnosta voi joutua lähtemään vaikkapa asunnon saneerauksen vuoksi. Vuokranantajat harvoin vuokraavat asuntoja lyhyeksi määräajaksi, eikä kunniltakaan löydy tällaisiin tapauksiin ratkaisua. Vuokranantajaa ei ole velvoitettu hankkimaan vuokra-asuntoa vuokralaiselleen, vaan vuokralaisen on hankittava se itse. Saneerauksista saatetaan ilmoittaa myöhään siihen nähden, että uuden vuokra-asunnon voisi saada realistisessa ajassa. “Laajemmista huoneistoa koskevista korjauksista ja parannuksista on ilmoitettava vuokralaiselle lain mukaan vähintään kuusi kuukautta ennen työn aloittamista.” (1)
Vuokrankorotuksista taas on määrätty ARA-vuokrakohteista niin, että vuokrankorotuksesta pitää ilmoittaa vähintään 2kk ennen korotetun vuokran voimaantuloa. (2)
Mieleen tulee myös maahanmuuttajataustaiset ja pakolaiset, joille kaupunki ei vuokraa kohtuuhintaisia asuntojaan, jos oleskeluupaa ei ole. Maahan muuttaneiden asunnon saamista hankaloittavat tekijät Katto-hankkeen mukaan ovat: kohtuuhintaisten asuntojen puute, syrjintä asuntomarkkinoilla ja liian kalliit vuokrat ja Kelan kohtuullistamiskäytännöt. (3) Altistavia tekijöitä on: kielitaidon puute, tiedonpuute, huono asema työmarkkinoilla tai työttömyys, avioero ja kulttuurinen häpeä, eli että mielenterveysongelmista ei ole tietoa tai niihin ei uskalleta hakea apua häpeän takia. (4)
Kun puhutaan asunnottomasta ihmisestä, mieleen saattaa helposti juolahtaa stereotyyppinen kuva päihde- ja mielenterveysongelmaisesta ihmisestä. Harvoin asiaa lähestytään niin päin, että asunnottomuus aiheuttaisi päihde- ja mielenterveysongelmia, tai työttömyyttä. Kun asunnottomuus pitkittyy, pitkittyy myös töihin pääseminen sekä mielenterveyden ja päihderiippuvuksien hoitaminen. Pidempää työttömyyttä on vaikea selittää työ- ja asuntohaussa, tai päihde- ja mielenterveysongelmat voivat estää asunnon saamisen. Myös vuokranantajan oikeus valita vuokralaisensa saattaa evätä kaupungin kohtuuhintaisemmat asunnot tai asuntoa hakevaa voidaan syrjiä niin, että asuntoilmoituksissa rajataan tietyt ryhmät kuten lapsiperheet, opiskelijat tai ulkomaalaistaustaiset pois hakijoiden joukosta. (5)
Elämä asunnottomana on aivan liian stressaavaa, jotta siitä selviäisi mielenterveysongelmitta, onhan kyseessä kriisi, johon ei ole kokonaisvaltaista apua tarjolla. Puhumattakaan kriisin kohtaamisesta terapeuttisesta näkökulmasta. Asunnottomuutta kokevan terapia onkin usein vertaisissa, tai sosiaali- ja terveysasemien vastaanotoilla käydyt, perustietoja keräävät keskustelut, missä asiakasta ei keretä kohtaamaan. Ongelmaksi muodostuu kiireiset työntekijät ja 45 minuutin ajat. Kokemukseni mukaan palvelunohjaus saattaa jäädä kokonaan pois, vaikka käytännön neuvot olisivat ensisijaista asunnottomalle. Missä peseytyä, mistä saada päivän ruoka, mihin majoitukseen tänään pitää mennä, jne.?
Sitten mieleen tulevat myös nuoret, joiden elämän alun seisauttaa asunnottomuus. Unelmat loittonevat, mitä pidempään nuori joutuu luovimaan ilman asuntoa. He etenkin ovat alttiita ympäristön tapahtumille ja imevät itseensä vaikutteita kadulta. Mukaan saattaa tulla usein päihteidenkäyttö ja sen myötä rikollinen elämäntapa. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat nuoret, joilla on lastensuojeluasiakkuutta tai mahdollisia hoitamattomia mielenterveys- ja nepsyhaasteita. Hoitamattomana nämä haasteet voivat vaikuttaa koulunkäyntiin negatiivisesti, koulun keskeyttämiseen asti, jonka seurauksena opiskelija-asunnosta joutuu luopumaan, ja pitkien asuntojonojen takia onkin taas ilman asuntoa. On myös hyvinkin mahdollista, että jälkihuollon asiakkuus katkeaa liian aikaisin paikkakunnan vaihdoksen takia, mikä on nuorille tyypillistä opiskelujen perässä muuttaessa.
Asunnottomuus altistaa myös monimuotoiselle ja kokonaisvaltaiselle hyväksikäytölle, kuten ihmiskaupalle ja väkivaltaisessa suhteessa olemiselle. (6) “Naisella on asunnottomana erittäin suuri todennäköisyys joutua hyväksikäytön, varkauden ja pahoinpitelyn uhriksi. Toiset sietävät esimerkiksi väkivaltaista miesystävää, että olisi edes jokin lämmin paikka olla, itsellä tai lapsilla. ”Mikään ei ole ilmaista. Maksu voi olla kamapussi tai sitten olet maksu itse.”, Riikka Tuomi sanoo.” (7)
Joku pitkäaikaisasunnoton saattaa tuntea olonsa jopa turvallisemmaksi, kun yhteiskuntaan ei tarvitse palata ja sopeutua. Tämän takia on tärkeää panostaa heti alkumetreillä asunnottomiin ihmisiin. He nimittäin tarvitsevat paljon tukea yhteiskunnalta: he käyttävät eniten sosiaali- ja terveyspalveluita ja teho- ja perushoitopalveluita. Asunnottomuustyön taloudellisia vaikutuksia voi perustella esimerkiksi sillä, miten paljon rahaa säästyy, kun asunnottomuuden vuoksi syrjäytyneiden ja syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten ongelmia ratkotaan. (8). Helsingin asumisneuvonnan arvion mukaan asunnottomuuden ehkäisemisestä syntyvät säästöt ovat 17000 – 52000€ vuodessa käytetyistä palveluista riippuen. (9)
Asunnottomuuden seurauksista toipuminen voi kestää loppuelämän ja vaikuttaa elämään siinä määrin, että asunnoton ei kykene työelämään tai sosiaalinen elämä voi olla hyvin rajoittunutta, vaikka asunto olisikin jo saatu. Asunto ei siis ole ratkaisu, vaan edellytys ihmisarvoisen ja elämisen arvoiselle elämän alulle. “Oma asunto on ihmisoikeus – ei palkinto, jonka asunnottomuutta kokenut ihminen saa, kun kaikki muu on kunnossa.” (10)
Voisiko sosiaalihuolto ottaa koppia vertaisohjaajien käyttämisestä aktiivisesti sosiaalihuollon tukena? Voisiko se vähentää sosiaalihuollon kuormitusta ja ennaltaehkäistä kiireisistä vastaanotoista johtuvaa kohtaamattomuuden kokemusta? Vähenisikö asunnottomuus, jos vertainen tai tukihenkilö auttaisi heikossa asemassa olevan asiakkaan nivelvaiheen yli, jossa jää mahdollisuus väliinputoamiselle? Voitaisiinko jo peruskoulussa tutustua asumiseen liittyviin kysymyksiin ja palvelujärjestelmän käyttöön?
Riina Valkeapää
Kirjoittaja on Laurea AMK:n Keijo-kokemusasiantuntijakoulutuksen opiskelija, joka suorittaa työharjoitteluaan Vva ry:n Kokema-tiimissä ja asumisneuvonnassa.
LÄHTEET:
- Vuokrauksen ABC, Vuokraovi.com, Vuokranantajan ja asunto-osakeyhtiön suorittamat remontit
https://www.vuokraovi.com/vuokrauksen-abc/remontit - vuokralaiset.fi, Vuokrankorotus
https://www.vuokralaiset.fi/tietopaketti-vuokralaisille/vuokrankorotus/ - Raportti, Katto talkoot 3.6.2021 s.14
https://asuntoensin.fi/assets/files/2021/12/Miten-maahanmuuttaneiden-asunnottomuus-poistetaan_raportti.pdf - Raportti, Katto-talkoot 3.6.2021 s.11
https://asuntoensin.fi/assets/files/2021/12/Miten-maahanmuuttaneiden-asunnottomuus-poistetaan_raportti.pdf - Yhdenvertaisvaltuutettu, syrjintä asumisessa https://syrjinta.fi/asuminen
- ihmiskauppa.fi, ihmiskaupan uhrien tunnistaminen
https://www.ihmiskauppa.fi/tietoa_auttajille/ihmiskaupan_uhrin_tunnistaminen - Maija Aalto, 17.10.2019 “Kaksi naista kertoo millaista on kodittomien naisten elämä Helsingin kaduilla: Mikään ei ole ilmaista” Helsingin Sanomat
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006275556.html - Y-Säätiö Jotta jokaisella on koti 2022, yhteistyö takaa ettei asukas jää yksin s.2
- Ympäristöministeriö, Juha Kaakinen: KOTIIN – Selvitysraportti tarvittavista toimenpiteistä asunnottomuuden poistamiseksi vuoteen 2027 mennessä, s. 20 https://ym.fi/-/selvitys-asunnottomuuden-poistaminen-on-mahdollista-tiiviilla-yhteistyolla
- Y-säätiö, jotta jokaisella on koti 2022, Jotta jokaisella on koti, Tärkeimmät opit s.15
