Asunnottomuus väheni Suomessa 262 henkilöllä, selviää tänään Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n julkistamassa asunnottomuustilastosta. Suomessa oli vuoden 2022 lopulla 3 686 yksinelävää asunnotonta. Huolestuttavaa on kuitenkin nuorten, alle 25-vuotiaiden asunnottomuuden kasvu.
Vailla vakinaista asuntoa ry julisti 3. päivä helmikuuta asunnottomuudenpoistotalkoot, joiden keskiössä ovat nuortenkin asunnottomuustilannetta helpottavat toimenpiteet eli matalan kynnyksen moniammatillinen tuki, palveluiden oikea-aikaisuus sekä hyvinvointialueiden, kuntien, järjestöjen ja muiden asunnottomuustyötä tekevien tahojen keskinäinen yhteistyö.
Suomessa oli vuoden 2022 marraskuussa 3 686 yksinelävää asunnotonta. Tämä oli 262 vähemmän kuin vuonna 2021. Pitkäaikaisasunnottomia oli 1 133. Heidän määränsä väheni 185 henkilöllä edellisvuoteen verrattuna. Asunnottomien nuorten määrä kasvoi 104 henkilöllä vuodesta 2021. Vuonna 2022 Suomessa oli 815 nuorta, alle 25-vuotiasta asunnotonta. Nuorten osuus asunnottomista oli 22 prosenttia.
Vva ry:n omien havaintojen mukaan pitkäaikaisasunnottomien ikärakenteen nuorentuminen on huolestuttava kehityskulku.
– Asunnottomuustilanne kasvattaa räjähdysmäisesti ihmisten syrjäytymisriskiä, tämä koskee erityisesti nuoria ja nuoria aikuisia, joilla asunnon puute estää opiskelun ja työelämään siirtymisen, Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola toteaa.
Nuorilla pitkäaikaisasunnottomilla on usein syviä ja pitkäaikaisia ongelmia, ja heidän auttamisekseen täytyy kehittää räätälöityjä tukimuotoja, jotka ulottuvat siihen ympäristöön, jossa he elävät.
– Asuntoa tarjottaessa ei aina huomioida asukkaan tarvitsemaa tukea ja palvelua ja niiden etäisyyttä asuntoon. Palvelut voisivat keskustella enemmän keskenään, Vva ry:n Kokema-tiimin kokemusasiantuntija Jenni Eronen muistuttaa.
Asunnottomien naisten määrä kasvoi 19 henkilöllä vuodesta 2021. Tämä on ensimmäinen kerta viiteen vuoteen, kun asunnottomien naisten määrä ei vähentynyt. Asunnottomia naisia oli vuonna 2022 910 ja heidän osuutensa asunnottomista oli 25 prosenttia. Asunnottomia perheitä ja pariskuntia oli 155, joissa yhteensä 169 lasta. Asunnottomia miehiä oli 2 776, mikä on 281 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Asunnottomia maahanmuuttajia oli 621. Määrä laski 99:llä vuodesta 2021.
– Matalan tulotason ammateissa työskentelevät ihmiset, jotka usein ovat naisia ja maahan muuttaneita. Ylikuumentuneilla vuokramarkkinoilla sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevia uhkaa jääminen ilman asuntoa. Suhteettoman suurien vuokrien vuoksi voidaan myös ajautua velkaongelmiin, Tiivola kertoo.
Ulkona, porraskäytävissä ja ensisuojissa majoittui 492 henkilöä. Asuntoloissa tai majoitusliikkeissä asui 302 asunnotonta. Näiden kahden asunnottomuusmuodon henkilöiden määrä väheni 195:llä edellisvuodesta. Laitosmaisissa yksiköissä asuvien määrä väheni edellisvuodesta 58 henkilöllä, ollen nyt 328 henkilöä.
Vva ry:n matalan kynnyksen palveluissa on huomattu pääkaupunkiseudun kriisiytynyt katuasunnottomuustilanne, johon on tällä hetkellä vastattu pääosin hätä- ja väliaikaismajoitusta lisäämällä. Käytännössä tuettua asunto ensin -paikkaa joutuu Helsingissä yhä odottamaan kuukausia, usein liki vuoden. Asunto ensin -periaatteen mukaisesti toimivien vuokrasuhteeseen perustuvien tuettujen asumispaikkojen määrä on vähentynyt samalla kuin tarve on kasvanut. Vva ry muistuttaa, että tilapäismajoitusmallit eivät ole ratkaisu asunnottomuuden poistamiselle vuoteen 2027 mennessä, johon Ympäristöministeriön tänään julkistetussa selvitystyössäänkin tähdätään.
Niin sanottu piiloasunnottomuus väheni seitsemällä henkilöllä edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2022 yli kaksi kolmasosaa (70 prosenttia)) yksinelävistä asunnottomista majoittui tilapäisesti tuttavien tai sukulaisten luona.
Helsingissä yksineläviä asunnottomia oli 896, mikä on 313 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Espoon asunnottomuus väheni 60:llä 373 henkilöön. Muissa suurissa kaupungeissa asunnottomuus lisääntyi tai pysyi ennallaan. Esimerkiksi Vantaalla yksinelävien asunnottomien määrä kasvoi 72:lla. Suhteellisesti eniten asunnottomia oli Turussa, jossa 1 000 asukasta kohden oli 2,0 asunnotonta. Helsingissä suhdeluku oli 1,7
Asunnottomuutta esiintyi 96 kunnassa.
Pääkaupunkiseudun vuokramarkkinat ovat kehittyneet parempaan suuntaan. Pienten vuokra-asuntojen saatavuus on parantunut ja vuokrien nousukehitys hidastunut. Vuonna 2021 ensimmäisen kerran pitkään aikaan uusien tehtyjen vuokrasopimusten hinta laski. Kehitykseen ovat vaikuttaneet uusien kohteiden käynnistysavustukset, markkinatilanne sekä pääkaupunkiseudun kuntien kanssa vuonna 2008 aloitetut MAL-sopimukset, joilla on pitkäaikaisesti turvattu riittävä kaavoitus ja väestön tarpeisiin vastaava asuntopolitiikka kunnissa. Rakenteellisista syistä pääkaupunkiseudun ja osin muidenkin kasvukeskusten vuokra-asuntotarve tulee kasvamaan entisestään tulevaisuudessa.
Linkki ARA:n Asunnottomat 2022 -selvitykseen
Linkki Ympäristöministeriön selvitykseen ”Kotiin” asunnottomuuden poistamiseen
#asunnottomuudenpoistotalkoot #asunnottomuus #oikeuskotiin #asuntoensin
Lisätietoja: Sanna Tiivola, toiminnanjohtaja, Vailla vakinaista asuntoa ry
Puh. 050 407 9702
sanna.tiivola (at)vvary.fi
Erja Morottaja, viestintäpäällikkö, Vailla vakinaista asuntoa ry
Puh. 044 773 4700
erja.morottaja(at)vvary.fi
Vailla vakinaista asuntoa ry (Vva ry) on asunnottomien itsensä vuonna 1986 perustama, voittoa tavoittelematon, puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka toimii asunnottomien edunvalvojana ja edistää asunnottomuutta vähentävää työtä.