Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskus (ARA) on julkaissut tuoreimmat asunnottomuustilastot. Asunnottomuus on vähentynyt Suomessa Euroopan ennätysvauhtia, mutta hyvää kehitystä varjostaa huolestuttava ilmiö: pitkäaikaisasunnottomuus lisääntyy jo toista vuotta peräkkäin. Tämä kertoo siitä, että asumiseen tarjottavat tukitoimet ovat riittämättömiä.

ARA:n Asunnottomat 2021 -selvityksen mukaan asunnottomuutta kokevien määrä laski ensimmäistä kertaa alle 4000 ihmiseen. Vuoden 2021 lopussa Suomessa oli 3 948 yksin elävää asunnotonta, mikä on 393 vähemmän kuin vuonna 2020.
Suomi on ollut jo pitkään ainut EU-maa, jossa asunnottomuus on selvästi laskenut, mutta vuonna 2020 hyvä kehitys pysähtyi, kun pitkäaikaisasunnottomien määrä nousi kymmenen vuoden laskun jälkeen kasvuun. Selvityksen mukaan vuoden 2021 lopulla Suomessa oli jo 1 318 pitkäaikaisasunnotonta, joka on 264 henkilöä enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuodesta 2020 määrä siis liki tuplaantui. Myös maahanmuuttajien kohdalla pitkäaikaisasunnottomuus kasvoi 66:lla henkilöllä, vaikka muuten Suomeen muuttaneiden ryhmässä asunnottomuus laski 234:llä viime vuoteen verrattuna. Asunnottomia maahanmuuttajia oli Suomessa vuoden 2021 lopulla yhteensä 720.

Nuorten, alle 25-vuotiaiden asunnottomien määrä laski 143 henkilöllä vuoteen 2020 verrattuna. Vuoden 2021 lopulla heitä oli 711. Naisten asunnottomuus on laskenut jo viitenä vuotena peräkkäin. Vuonna 2021 asunnottomia naisia oli 891, 174 henkilöä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Asunnottomuutta kokevia perheitä ja pariskuntia oli 165, joissa lapsia oli 189. Tässäkin ryhmässä laskua on liki 40 henkilöä. Ulkona, rappukäytävissä ja ensisuojissa yöpyi 655 ihmistä. Laskua oli viime vuoteen 66 henkilöä.

– Asunnottomuuden laskusuuntainen kokonaiskehitys ja pitkäaikaisasunnottomuuden kasvu jo toista vuotta peräkkäin kertovat siitä, että asunnottomuus ei enää johdu varsinaisesti vuokra-asuntojen puutteesta, vaan että nyt tarjotut tukitoimet ovat pitkään asunnottomana olleille riittämättömiä, Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola kertoo.

Helsingissä tuettuun asumiseen jonotetaan tällä hetkellä yli vuosi. Pitkäaikaisasunnottomalle se merkitsee asunnon odottamista kadulla, hätämajoituksissa tai tuttavien nurkissa. Katuasunnottomuuden jatkuessa terveys- sekä muut ongelmat pahenevat ja muuttuvat pysyväksi tilaksi, jolloin paluu tavalliseen arkeen käy yhä haasteellisemmaksi.

Suomessa on toteutettu menestyksekkäästi asunto ensin -periaatetta, jossa asunnottomuutta kokevalle mahdollistetaan tarpeiden mukaan erilaisin tukitoimin asuminen omassa asunnossa. Kun katto on pään päällä, aletaan ratkaista ihmisen sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia jokaisen henkilökohtaiset tarpeet huomioon ottaen.
Asunnottomuutta kokevia ihmisiä täytyy kohdata kokonaisvaltaisesti. Sosiaali- ja terveyspalveluja on kohdennettava kaikkein vaikeimmassa asemassa oleville asunnottomille kuten nuorille, päihde- ja mielenterveyssairaille, vankilasta vapautuneille ja maahan muuttaneille. Esimerkiksi moniammatilliset jalkautuvat tiimit, etsivää työtä tekevät yksiköt, matalan kynnyksen monipuolinen toiminta sekä kokemusasiantuntijuuden aktiivinen ja oikeanlainen hyödyntäminen edistävät asunnottomuuden poistamiseen tähtäävää tavoitetta. Tarvittaisiin myös enemmän hajasijoitettuja asuntoja, jotta kevyempää tukea tarvitsevat pääsisivät paremmin kiinni asumiseensa.

Vailla vakinaista asuntoa ry muistuttaa, että asunnottomuus on poistettavissa, mutta se vaatii hyvinvointialueiden, kuntien, järjestöjen ja palveluntarjoajien yhteistyötä sekä poliittista tahtoa. Vva ry vaatii, että kaupunkien ja kuntien on pystyttävä tarjoamaan enemmän erilaisiin tarpeisiin vastaavia tuetun asumisen paikkoja ja asumispalveluyksiköille sopivia tiloja. Ei ole ihmisten hyvinvoinnin kannalta tarkoituksenmukaista eikä tasa-arvoista, että palveluntarjoajiksi valikoituisi vain toimijoita, joilla itsellään on osoittaa kiinteistöjä toimintaa varten.

– Kilpailutuksissa hinta ei saa korvata laatua. Palvelujen tuottaminen ei saa keskittyä liikevoittojen tavoitteluille eivätkä pienet kolmannen sektorin toimijat jäädä isojen tuottajien jalkoihin. Väärillä toimilla ihmisten tilanne pääse pahenemaan ja he päätyvät nopeasti taas kaduille, Vva ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola muistuttaa

Helsingissä pitkäaikaisasunnottomille tarkoitettujen tuetun asumisen asumisyksiköiden paikkamäärä on laskenut vuodesta 2013. Samanaikaisesti kaupunki on kasvanut ja tuen tarpeessa olevien määrä noussut. Esimerkiksi Vva ry:n hallinnoima 65-pakkainen Junailijankujan asumisyksikkö lopetettiin viime vuoden lopulla ja sen asukkaat sijoitettiin jo olemassa oleviin asumisyksiköihin.

– Toimiin on ryhdyttävä nopeasti, jotta hallituksen tavoite asunnottomuuden puolittumisesta onnistuisi vielä tämän kauden aikana. Helsingillä on vielä kunnianhimoisempi tavoite eli asunnottomuuden poistaminen kokonaan vuoteen 2025 mennessä, Sanna Tiivola sanoo.

Asunnottomuutta kokevista yli puolet on pääkaupunkiseudulla. Vuonna 2021 Helsingissä oli 1 209 (-325), Espoossa 433 (+4) ja Vantaalla 219 (-8) asunnotonta.

Linkki ARA:n Asunnottomat 2021 -selvitykseen.

Lisätietoja:
Sanna Tiivola
Toiminnanjohtaja, Vailla vakinaista asuntoa ry
sanna.tiivola@vvary.fi
puh. 050 407 9702

Erja Morottaja
Tiedotuspäällikkö, Vailla vakinaista asuntoa ry
erja.morottaja@vvary.fi
puh. 044 773 4700

Vailla vakinaista asuntoa ry (Vva ry) on asunnottomien itsensä vuonna 1986 perustama, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka toimii asunnottomien edunvalvojana ja edistää asunnottomuutta vähentävää työtä.
http://vvary.fi/

Vva ry:n hallinnoiman Junailijankujan asumisyksikön eräs asukas sai viime kesänä avaimet omaan, Helsingin kaupungin vuokra-asuntoon.